TÄÄLTÄ TULLAAN ZORBAS

- Hei Mirkku herää. on oltava lentokentällä parin tunnin kuluttua. Meillä on pitkä matka ja bussinvaihto lentokentälle. Aikatauluista ei tietoakaan. Keitin meille vähän puuroa ja sitten matkaan.
- Hemmetti. Olisit herättäny aikaisemmin. Mun pitäis meikata ja olisin pessy tukanki jos aikaa olis ollu.
- Nyt tarvitaan vaan aurikorasvaa ja reipasta toimintaa.

Perhe Pitkänen saapuu aikanaan Ateenan kentälle. Lämmin, kostea Välimeren tuulahdus löyhähtää lentokoneen ovesta kasvoja vasten ja aurinko tervehtii taivaalta lomalaisia. Suomessa riittävä pukeutuminen osoittautuu täällä liiaksi. Hiki valuu kohta norona molempien matkalaisten jokaisesta mutkasta, heidän etsiessä hotellibussia, täyteen ahdettuja matkalaukkuja raahaten.

- Tänne päin. Lähdematkan matkustajat. Seuratkaa hotellinne kylttiä.

- Voi hitto millasessa mestassa tää hotelli on. Tää on joku valtakatu. Toivottavasti äänieristys on kunnossa. No yöks varmaan katu rahottuu?
- Vaihdetaan jotain kevyempää päälle ja lähetään tutustumaan kaupunkiin. Sitä vartenhan tänne on tultu.
- Joo ja saamaan aurinkoa, jota Suomessa harvemmin näkee.
- Tutustuttu on. Toi tulomatka bussissa oli helvetin esikartano. Onneksi ikkunoita oli auki, muuten olis tullu lämpöhalvaus. Mitähän mittarit näyttää? Ootko missään nähny?
- Ei täkäläisiä taida paljon kiinnostaa.
- Sain oppaalta kaupungin kartan. Kato tosson joku tortsa. Käydään tsiigaamassa, jos sieltä löytys jotaan hyvää ja halpaa safkaa. Alkaa olla jo nälkä.
- Miten paljon sulla on sitä matkakassaa?
- On sitä joku kybä mut täällä kaikki on melkeen ilmasta.
- No kohta sekin ihme sit nähdään, jos nähdään.

Pitkäset suuntaavat kulkunsa kohti kartan kuvaamaa toria. Pikku puoteja aukion ympäri, jokunen koju. Paljon erilaista elintarviketta, jollaista matkalaiset eivät olleet koskaan nähneet. Muuta tavaraa roikkui seinän korkeudelta joka nurkassa. Ostajia ei ole tungokseen asti, koska elettiin siestaa ja vain turisteille tarkoitetut kaupat ovat auki.
- Ei täällä niin halpaa ole, kun kuvittelin. Vettä ei voi juoda kraanasta eli sekin pitää ostaa. Kato noita hintoja. Melkeen ku Suomessa.
- Ei nyt sentään mut yllättävän kallista kuitenki vedeks.

- Hei ootteks teki suomalasii?
- Joo.
- Ihmetellään tässä näitä hintoja.
- Siestan aikaan, ei kannata ostaa mitään. Nää on turistirysiä. Odotelkaa tonne iltapäivän puolelle ni hinnat putoo, kun paikallisille tarkoitetut puodit avataan. Joskus kello neljän jälkeen.
Ootekste käynny jo Plakassa?
- Vasta tultiin kentältä.
- Lähtekää meidän kanssa. Ollaan oltu aikasemminkin ja tunnetaan vähän paikkoja.
- Kiitti. Hyvää opasta aina tarvitaan. Mistä päin Suomea ootte?
- Vantaalta tullaan, entä te?
- Kontulasta. Melkeen ku Vantaata.
- Kait se joskus on ollukki kun tuo Hesa paisuu ku pullataikina joka suuntaan. Eiks se ollu Helsingin maalaiskuntaa joskus? Hesa sitten rosvosi maat.
- Ei tietoo. Ei meidän aikana.
- On käsittämätöntä, noi pienet kirkot tuolla talojen seassa. Yks on jätetty melkein talon sisään. Sen päälle ja ympärille on rakennettu kivitalo. Aika brutaalia. Siitä tulee helposti mieleen, kuinka osat on vaihtuneet. Rahavalta eli grynderit ovat syrjäyttäneet "jumalan". Grynderi on varmaan uskovainen. kun ei ole lanannut kirkkoa maan tasalle.
- Politiikka ei oo mun alaa.
- Tuolla taustalla on Filopapou kukkula. Siellä sanotaan sijainneen myös Sokrateen vankilan, jossa hänet telotettiin katkeromyrkyllä.
Mies ei ollu tehny muuta, kun arvostellut valtaa pitäviä. Oli villinnyt kuulemma nuorisoa. Henki pois. Sananvapaudesta ei tainnu olla silloisessa demokratiassakaan tietoa.
Tätä katuu me tullaan sinne muinaiselle Agoralle.
Oottekste muuten lukeneet Platonin teoksia? Siellä on mielenkiintoisia juttuja. Iso osa filosoofista höpötystä mutta muistaakseni kolmosessa ja tais olla vitosessakin muinaisia tarinoita. Koko settihän kertoo jossain määrin elämästä ja ajattelusta joltain 300-500 ekr aikakaudella. Hyvä startti kreikkalaiseen demokratiamallin syntyhistoriaan tutustumiselle. Täällä oli, joku aika sitten,menossa sotilasvalta, kaukana demokratiasta.
- Jees. Nirri pois jos et ole tarpeeksi demokraattinen ja pidä turpaas kiinni. Sehän on nykyajanki henki. Ehkä ei ihan henki mene mutta eipä juuri muuta. Boseen ainakin pääsee helposti. Tää on edelleenki aika militaristinen valtio, jos mitään tiedän?
- Näin on. Yksi etuus siitä on näin turstin kannalta. Täällä meitä ei ole kertaakaan yritetty vielä ryöstää, Italiassa sen sijaan kyllä.
- Reissaatteks paljon?
- Joka vuosi ollan jossain kolkassa. Yleensä ihan Euroopassa vaan.
Tossa näkyy pätkä vanhaa pyhää tietä, joka vie ylös Akropoliille.
- On kuopille kulunu. Melkeen kun Stadin kadut. Stadissa kivet vaan uppoo entisen merenpohjan saveen mutta täällä ne oikeesti on kuluneet.
- Siinä on jokunen hiekkainen sandaalinpohja kiviä hiertänyt. Tais sotilailla olla rautaakin sandaalinpohjissa. Ainakin Rooman puolella ja olihan ne roomalaiset täälläkin touhuamassa. Ja turkkilaiset.
- Historia ei oo mun vahvimpia puolia. Kouluhissalla mennään.
- Se riittää pitkälle. Minä ostan tuosta Infosta tämän alueen kartan. Siitä näkee missä mitäkin on aikoinaan ollut tällä Agoralla.
- Tota, ette kait pahastu, jos me siirrytään Mirkun kanssa tonne Plakan varjoisiin tavernoihin virvottautumaan. Ei olla totuttu tähän helteeseen.
- Kaikin mokomin. Törmäillään taas joskus...

Kuulen unen läpi kohinaa... se on voimakasta ja outoa. Avaan silmäni ja näen ylä- ja joka puolella valosumua. Se kiertää sylinterin tavoin oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Se on kuin valosadetta... tai kipinöitä... kellertävää... se haihtuu ja katoaa...

Maisema ympärillä muuttuu vehreämmäksi, Akropoliin kukkula laajenee. Sen ilme muuttuu kylämäiseksi lukuisine pienine taloineen. Liitelen nyt kaiken yläpuo­lella. Keskeisellä paikalla, ylinnä, kohoaa suurempi rakennus. Itse kukkula madaltuu, tai maa oikeammin nousee. Sen ympärillä muurit ovat toisenlaiset. Niiden ylin osa on puuta. Vankkoja pystyhirsiä. Kaksinkertaisessa hirsivallissa on joukko palavia nuolia suojapeltien välissä, ilmeinen tarkoitus on saada puumuurit tuleen. Muureilta valutetaan vettä palokohtiin ja singotaan kiviä. Käännän pään vihollisen suuntaan. Vastaisella kukkulalla, melko kaukana, näyttää olevan suuri sotajoukko liput liehuen. Näky on murskaava. Osa miehistä on kookkaita, jättiläisiä ja osa tavallisia ihmisiä, heidän liittolaisiaan. Jotakin suurta laitetta raahataan kukkulalle. Ilmassa on odottavaa jännitystä. Kumpikaan taisteluosapuolista ei liiku asemistaan.
Taistelukenttä näyttää joukkojen ja Akropoliin välissä lohduttomalta. Lukuisia aukkoja näkyy pitkin tannerta. Aukoista kuuluu ihmisten ja eläinten valitusta. Siirryn lähemmäs. Aukon pohja on täynnä teräviä keihäitä, jotka ovat lävistäneet ihmiset ja ratsut. Järkyttäviä ansoja.
Minne pääni käännän, näen joukkojen piirittävän Akropolista. Linnoitus on ainut suoja ja sinne on ilmeisesti kerätty turvaan koko lähiseudun väestö...
Jostain ilmestyy tutun tuntuinen hahmo vierelleni.
- Meidän on nyt toimittava Allon. Azlantit rahaavat mäelle Poseidonin vasamaa. Kun se jyrähtää, ei puumuureistamme ole mitään jäljellä.
- Mitä voisimme tehdä noin ylivoimaista vihollista vastaan?
- Olen rakentanut vastaavia laitteita ja tiedän, että menee vielä aikaa, ennen kuin se on valmis laukaistavaksi. Sinun on järjestettävä azlanteille muuta ajateltavaa joksikin aikaa. Kuten muistat, olemme valmistaneet vakoilijoitamme varten salakäytävän azlanttien leirin läheisyyteen. Sinun on pienen joukon turvin päästävä siellä olevan varaston alapuolelle, tunkeuduttava läpi lattian ja haettava varastosta, vähintään kolme laatikkoa Poseidonin vasaman käyttämää tuliainetta. Oletan sitä sinne varastoidun muun asetarvikkeen muassa. Yhden laatikon räjäytättte heidän varastonsa alla ja loput kaksi tuotte tänne Akropoliille. Tässä on piirros Poseidonin vasaman voimaainepakkauksesta. Sen kyljessä on kaksi punaista salamaa ristissä. Tämän paketin läheisyydessä ei saa käsitellä minkäänlaista tulta. Siksi annan sinulle matkaan turvallisen, valoa tuottavan laitteen, jonka olen saanut Aegyptuksen maan papeilta. Kun olette poistumassa, lattian alle jäänyt paketti sytytetään käsitellyn, pitkän kangaspunoksen avulla, silloin teille jää aikaa paeta. Kelaa kangas auki noin viiden metrin matkalle ja sytytä se. Sen jälkeen sinulla on hetkisen verran aikaa juosta turvaan.
- Mitä luulet, että voima-aine aiheuttaa ja kuinka lajasti?
- Azlantit saavat maistiaisia omasta lääkkeestään. En osaa arvailla itsekään mutta varmaa on, että pakkaus räjähtää ja sytyttää loputkin tulianeet yläpuo-lellaan. Varasto syttyy palamaan.
Salakäytävän leirille tunnet suunnitelmistamme. Tässä on leirin pohjapiirros ja tuossa on tarkoittamani varasto. Leiri on vartioitu mutta käytä nokkeluuttasi ja laita osa ryhmästä harhauttamaan vartijat. Salakäytävä vie ohi vartijoiden ketjun. Koska emme voi odottaa yön turvaan, teidän on toimittava nopeasti ja viisaasti. Osa teistä ei kenties enää palaa mutta vaihtoehtoja ei meillä juurikaan nyt ole.
- Kokoan vapaaehtoiset ja lähdemme heti matkaan...