KAKSOISMERI - FALASSAMERI

Olen katujen risteyksessä. On yö. Taivaalla, edessäni puitten yläpuolella, kulkee hitaasti jokin lentävä esine... tai ryhmä valoja. Ne muodostavat kuvion, joka on leveämpi edestä, sitten se kapenee ja taas levenee. Kavennus on noin 1/3 etäisyydellä etuosasta. Se katoaa näkyvistä... rauhoitun. Sitten se ilmestyy yhtäkkiä suoraan yläpuolelle. Nyt se on pyöreä. Kuin kaksi ympyrää sisäkkäin... siitä irtoaa jokin pienenmpi kappale, kuin luoti... se iskeytyy eteeni ja pompahtaa asfaltista... se näyttää kielon kukalta... tai kellolta... se häviää

Gadeiroksessa valkenee aamu. Herään varhain katselemaan auringonnousua vuorten takaa. Itse kaupunki oli suuren, koko rannikon yli jatkuvan vuorijonon juurella. Satama on alavan niemen rannalla ja kaupunki leviää sen ääreltä pitkin nientä, jatkuen vielä sataman jälkeistä rantaa ulos merelle. Satama jää suojaisaan laguuniin.
Kapteeni on myös herännyt ja ehdottaa meille tutustumisretkeä kaupungille.

- Vosin näyttää teille muutamia mielenkiintoisia paikkoja tässä kaupungissa. Kaupungin historiaa saatat jo akatemian oppilaana hyvinkin tuntea. Sehän on perustettu Azlanilla sijaitsevan Gadatlasin sisarkaupungiksi. Täällä näkyy Atlatiksen kulttuurisiirtolaisuus. Hallintorakennukset on rakennettu samalla tyylillä. Samoin temppelit. Poseidonin temppeli on lähes kopio Azlanin keskisaarella sijaitsevasta pääpyhätöstä.
- Totta vieköön. Ainut poikkeus on, että ulkona, sen ovipäädyn molemmin puolin ovat nuo vallanpylväät. Lain pylväs ja Tiedon pylväs.
- Miksi niitä nimitit?
- Se jolla on oikeus säätää lait ja jolla on tietoa, hallitsee valtaa. Vastaavat pylväät on Poseidonin-Kleiton temppelissä mutta sisällä, pääalttarin molemmin puolin. Siellä ne on säältä ja kansan katseilta piilossa.
- Enpä tiennyt. En ole "rahvaan" ominaisuudessa niitä nähnyt. Mitä tietoa pylväissä on?
- Mennäänpä lähemmäksi, niin katson, onko tieto kopioitu näihin, tuskimpa vaan.
Hm... nämä merkit eivät vastaa alkuperäisiä. Ne ovat vain "ikäänkuin" merkkejä jotka on piirretty pylväisiin koristetarkoituksessa. Ymmärrettävistä syistä. Azlanin papit eivät halua levittää salaista tietoaan ulkopuolisille ja varsinkaan tänne Eiroksen mantereelle.

Temppeli on huomattavasti pienempi kuin Azlanilla sijaitseva alkuperäinen. Tumma katto tuskin on hopeaa ja ovatko nuo kultaiset ulokkeet todella kultaa? Temppelin ulkoseinää kiertää vastaavat Azlanin pyhiä sukuja edustavat, esi-isien patsaat. Hyviä kopioita. Voisin tunnistaa joitakin hallitsijakasvoja.
- Haluatko käydä sisällä katsomassa, mitä muuta täällä on tuttua?
- Mennään, ilman muuta. Olen aina kinnoostunut kulttuurista ja nyt on hyvä tilaisuus katsoa, miten se on siirtynyt ja missä muodossa.

Temppelin ovi vastaa koristelultaan alkuperäistä, noin muistinvaraisesti. Poseidonin patsas on paikoillaan temppelin perällä. Sadan neireedin ja delfiinin ympäröimänä. Vaunua ohjastavan Poseidonin silmissä hehkuvat jalokivet tuijjottavat vierasta yhtä tehokkaasti, kuin alkuperäisessä versiossa.
Sisätilan pylväikkö erottaa seinustoille Poseidonin poiken ja heidän puolisoidensa patsaat. Patsaat on maalattu kirkkain värein. Oikeastaan mauttomasti liioitellen. Arvokivet vaatteista on jätetty pois. Aidot patsaat Azlanilla, saavat värinsä niissä käytetyistä eri kivilajeista ja aidoista koruista.
Temppelin katto on kauttaaltaan katettu norsunluulla ja kullalla, kuten Azlanillakin. Koska temppeli on mittasuhteiltaan vaatimattomampi, tämä uhraus on tehty turvallisiin, rosvoilta suojattuihin sisätiloihin.
Alkuperäisen temppelin orekalkhumia ei täällä kuitenkaan ole näkynyt mutta jotakin metallia on seiniin ja lattiapintoihin käytetty. Metalli on, esikuvansa mukaan pakotettu taitavasti koristeellisiin kuvioihin aina sopivasti eri pintojen mukaan. Se saattoi olla kirjavaksi poltettua ja sen jälkeen jollakin kirkkaalla, läpinäkyvällä aineella päällystettyä kuparia?
Uhrilahjoja ja patsaita on myös tämän temppelin seinustoilla. Eiroksen kaupunkivaltiot ovat ilmeisesti kilvan tuoneet kunnioituksensa osoitukseksi niitä temppeliin.
Ensimmäisen, kuningas Atlaan, patsas on sijoitettu perinteiselle paikalleen, lähimmäksi Poseidonia.

- Lähes täydellinen kopio.
- Mutta pienempi ja edullisempi. Turistiversio...

Välimeri oli voimakkaasti jakautunut merenpinnan olleessa noin sata metriä alempana nykyisestä. Nykyistä kapeampi Gibraltarin salmi oli pengerretty umpeen ja Kaksoismeren liikennettä verotti Tarabin linnoituskaupunki. Kanavaa ei pystytty hallitsemaan riittävällä tehokkuudella, eikä riittävää rahastusta saatu aikaan kanavaportteja aukomalla ja laivamatojen jäljiltä uusimalla. Tämä rasitti ennenkaikkea Azlanin kauppalaivastoa, jolla oli käytännöllisesti katsoen, merien herruus. Tarabin verotusta kiertääkseen oli Vesimiehen-kaksoismeren rannalle kasvanut myös opportunistikaupunki Nola. Nolasta pääsi kohtuullisen maantiematkan päässä sijaitsevaan Gadeuroksen kaupunkiin Oseanoksen rannalle.
Kartalle on valkoisella merkitty Allonin reitti. Esin Aegyptuksen Ogygiaan ja sieltä edelleen Ateenaan. Ateena oli 9000ekr kaukana mannermaalla, eli se ei ollut merikaupunki lainkaan. Sen satamakaupunkina toimi Nionso, Nykyisin Sounion.
Nionson satamasta tavarat kuljetettiin, pääasiassa härkävankkureilla Ateenaan.

Osa kuvaa: Google Maps™ mapping service.
Osa kuvaa: Välimeren merikortin syvyyskäyrät. Kartat pohjautuvat : Instituto Idrografico, Hydrographic Office D.W.H., IHB Monaco BHI, julkaisemien merikorttien syvyyskäyriin -100m.

(Kartat eivät ole navigointikelpoisia)

Suurempi kartta tästä linkistä >