RUUDINKEKSIJÄ

- Hei haloo. Voisit vastata kun kysytään Pena.
- Joo. Ihan kohta. Koitan selvitä tästä hämyhetkestä.
- Olitsä taas pihalla?
- Joo. Aika kaukana ja takapihalla.
- Miltä noi kohtaukset oikee tuntuu?
- Se on ihan ku unta. Tai ei ihan. Se on liian jatkuvaa. Unessa mieli pomppii paikasta ja tilanteesta toiseen. Näissä tiloissa mä nään homman ku filkalta ja osallistun siihen joko havainnoitsijana tai ihan todella, oon mekessä ja puhun eri ihmisten kanssa.
- Outoo.
- No sitä ne kallonporaajatkin hokee. Se hypnologi ei tunnu ihmettelevän. Sen mielestä se on ihan loogista, mun toisen minän sepittämää tarinaa, jota mun valveminä vaan kuuntelee ja muuttaa hypnoloogin istunnoissa, sen pakottamana ääneksi. Sit se nauhottaa sen stoorin ja luulee ite ymmärtävänsä sivupersoonani viestin, joka kuulemma kumpuaa mun alitajunnasta ja se stoori sisältää jonkun mesitsin mun tapulista. Piip, piip, tok, tok, taa ti taa taa…
- Noi hypnoloogithan on huijareita. Et kai sä niitä usko?
- Mulle on tasan sama mitä mä uskon. Toi stoori on oikeesti nyt muuttumassa bisnekseksi ja se riittää mulle. Ei mun tartte siitä mitää bonjatakaan. Jos se poppamies saa tosta elantonsa, se on mulle ihan ok.

Ruutia. Sehän on tietty mustaruutia.
- Mikä nyt on?
- No se aine.
- Mikä hemmetin aine?
- Se Poseidonin vasaman käyttövoima.
- Jaa. Nii. No sehän on itestään selvää.
- Nyt saattaa olla vain niin, että en kaiketi voi viedä tätä tietoa tästä ajasta siihen uniaikaan. Sellaista en ole edes tullut koskaan ajatelleeksi. Voisko sel­lainen olla mahdollista?
- En puutu sun sisäiseen flaidikseesi. Saat selvittää sen ihan ite.

- Halooo! Pitkänen tässä. Haluisin puhua tohtori Jonne Sjöströmin kanssa.
- Kyllä olen.
-Voisko seuraavaa istuntoa aikaistaa. Mulle on ilmestynyt todellinen ongelma, enkä pysty sitä ite ratkasemaan.
- No katsotaanpa aikavarauskirjaa. Voisin pitää ihan lyhyen tapaamisen, riittäisikö 15 minuuttia ens torstaille. Voisin ruokatunnistani nipistää.
- Ok. Ilmestyn ovelle torstaina.

Päivät kuluivat kirjan kuvituksen parissa rattoisasti ja kun torstai koittaa, Pena suorastaan juoksee, hänen muulloin niin inhoamansa, hypnologin vastaanotolle.

- Mitä nyt on tapahtunut?
- Kun tunnet näitä sivupersoonajuttuja, miten luulet, voinks mä, siis tämä valveminä, siirtää tietoa tästä ajasta tonne toisen persoonan aikaan?
- Voisimme seuraavassa istunnossa yrittää mutta alitajunnassa toimivat alitajunnan lait, eikä se ole meistä riippuvaista. Jos yrität ohjata uniasi, olet varmasti huomannut, että heräät unesta, koska unitila heikkenee, valveminän ottaessa vähitellen tajuntasi valtaa takaisin. En tiedä kokeillun hypnoosin aikaisen sivupersoonan ohjaamista tai sen tietoisuuden osan manipulointia.
- Siellä stoorissa on nyt kehitetty, aikakauteen nähden, vaarallinen ase ja tiedän sen käyttövoiman, jonka koostumuksen tunnen mutta toinen minäni ei näytä tietävän, eikä ilmeisesti saakaan sitä tietää ja se tulee vaatimaan runsaasti ihmishenkiä.
- Nyt olet uppoutunut sivupersoonasi tarinaan liian syvälle ja otat sen totuutena. Ei ole tarkoitus, että tietoisesti muutat sivupersoonasi viestiä. Se ei tule missään tapauksessa kysymykseen. Sinun kannattaa mieluummin pyrkiä uskottelemaan itsellesi, siis saada itsesi uskomaa, että kysymyksessä on vain ajaton tarina. Se ei ole totta. Sillä ei ole todellisessa maailmassa seuraamuksia. Kukaan ei kuole. Aivan kuin unessasi ei kukaan oikeasti vahingoitu tai kuole. Uni katoaa, kun heräät. Mikään ei tässä ajassasi ole muuttunut eikä muutu uniesi tapahtumien seuraamuksena. Et ole unistasi vastuussa.
- Se tuntuu vaan niin todelta.
- Uskon sen. Niin unetkin tuntuvat todellisilta, kunnes heräät.
Olemme keskustelleet huonosta nukkumisestasi. Oletko harkinnut unilääkkeiden käyttöä? Tilaasi saattaisi helpotta, että nukut oikeat yöunesi kunnolla. Aivosi saattavat käydä nyt ylikerroksilla vuorokauden ympäri. Minä tai lääkärisi Michelsson voisi kirjoittaa sinulle pitkäkestoista Melatoniinia.
- Antaa nyt olla. Koitan pärjätä. Mulla on nyt niin paljon duunia, että olisi parempi pysyä valveilla, ku goisia. Oon nyt piirrelly pitkiä päiviä. Tarttee saada se kuvitus mahdollisimman nopeesti sinne kustannuspeikolle. Homma kusee.
- Kuten haluat. Nähdään siihen sovittuun vakioaikaan ja käydään läpi seuraava istunto. Mietin onko, tuohon ongelmaasi olemassa mitään muuta ratkaisua, kun kertomani. Ehkä olisi syytä yrittää selkeämmin erottaa nämä persoonallisuudet, ne vaikuttavat nyt menevän sinulla sekaisin ja se ei ole terveellistä pitkän päälle.

Pena pyörii hermostuneena seuraavan vähäisen yönsä. Hänen mielestään on hänen velvollisuutensa saada mustaruudin kaava tuohon toiseen aikaan. Miten sellainen voisi olla mahdollista? Kirjastosta löytyy lähdekirjallisuutta.

"Mustaruuti koostuu; rikistä, hiilestä ja salpietarista, suhteessa 75 % salpietaria, 15 % puuhiiltä ja 10 % rikkiä. Suhteet ja raekoot merkitsevät."
-Mistä he nuo aineet saisivat, vaikka tuon tiedon heille saisin? Salpietaria saa kaivamalla virtsankyllästämää maata, sitä liuottamalla ja keittämällä. Puuhiili on helpoin ainesosa. Rikkiä löytyy vulkaanisista lähteistä. Ei pitäisi olla mahdoton tehtävä kasata sitä alkeellisissakin oloissa ja olihan sitä jo Azlanilla valmistettu.

Pena sanelee taskumankkaansa tuon jumalaisen aineen kaavan ja työntää nauhurin taskuun. Hypnologin vastaanotto on muuttunut hyvin tärkeäksi paikaksi. Kohtauksia ei onneksi ole ollut, joten asiat eivät ole toisessa ajassa edenneet ja se auttaisi suunnitelman onnistumisessa.

- No niin. Pääsemme jälleen Pitkäsen kanssa siihen muinaisasiaan.
- Mulla on tässä nauha, joka sun pitää pyörittää käyntiin hypnoosin aikana. Kuulen sen varmasti, samoin kun kuulen sun käskyt, ei voi olla mahdotonta.
- No kokeillaan. Otat sitten kaiken vastuun mahdollisista seurauksista siellä unimaailmassasi.
- Itehän sanoit, että se mitä siellä tapahtuu, on merkityksetöntä tälle ajalle ja tässä maailmassa.
- Totta. Uniin vaikuttaminen ei ole kovinkaan vierasta. Olen tutkinut aihetta syvemmin ja sen mukaan tämä on aivan mahdollista. Ainot asia, josta en ole varmuutta saanut, on, miten alitajuntasi ohjaaminen vaikuttaa psyykeesi. Otat ikään kuin alitajunnan persoonaltasi ohjakset valvepersoonasi käsiin. Ehkä vain heräät hypnoosista?

- Rentoudu. Tunnet jäsenesi raskaiksi. Et pysty nostamaan kättäsi, vaikka haluaisit. Olet nyt jälleen siinä ajassa ja tapahtumissa, joista heräsit viime istunnon aikana...

... olen Poseidonin pappiskollegion vieraana ja minusta pidetään hyvää huolta. Saan kulkea pyhän puiston alueella vapaasti. Minua kiinnostaa vanha Poseidonin - Kleiton temppeli, josta pääsin täpärästi pakenemaan aikoinaan. Se on lukittu muulloin, kuin pyhien rituaalien aikoihin. Pappiskollegion tehtävänä on siivota ja valmistella tila rituaalia varten. Siinä voisi olla tilaisuus mutta onnettomuudeksi rituaaliin olisi vielä pari vuotta aikaa. Nyt valmistelua ei ole mahdollista alkaa tai siihen osallistua.
Lyöttäydyn ylipapin seuraan eräällä puistokävelykierroksella.

- Poseidonin siunausta.
- Poseidonin siunausta. Miten olet viihtynyt seurassamme?
- Joudun kohta palaamaan Ogygiaan. Minua kiehtoo teidän vanha tietonne ja historianne. Olettehan yhteisönä melkein yhtä vanha kuin itse Azlan.
- Saatat liioitella ystäväni. Emme kukaan tiedä Azlanin tai Atlantiksen, kuten me sen tunnemme, todellista ikää. Olemassa oleva hallitsijoiden rekisteri yltää johonkin asti mutta sitä ennen on ollut vain muisteloita ja suusta suuhun periytyvät tarinat ja kertomukset, joihin ei ole luottamista. Suupuheilla on taipumus muuttua ja paisua kertojiensa mukaan.

Poseidonin patsas. Kädessään Poseidonin vasaman ammus. Voidaan kuvitella, että kun tällainen laite olisi sanoin kuvailtu, se oltaisiin voitu ymmärtää atraimeksi ja kuvata laite sellaiseksi. Näin olisi voinut syntyä Poseidonin kolmikärki. Sittemmin kreikkalaiset laittoivat patsaissaan, hyvin tämäntyyppisen laitteen Zeun käteen. Azlanin ja Ateenan välisessä sodassa, molemmilla osapuolilla oli nämä aseet käytössä. Ammus oli räjähtävä ja se laukaistiin tykin kaltaisesta laitteesta erillisellä ruutipanoksella. Ruuti keksittiin uudelleen Kiinassa joskus 800-luvulla.

Jättiläisten (Azlanin) ja Ateenan välistä sotaa nimitettiin myös Gigantomachyksi, eli jättiläisten ja ateenalaisten kamppailuksi. Gigantomachy on kenties kreikkalaisen mytologian tärkein taistelu. Taistelun kerrottiin tapahtuneen, Gaian ja Uranoksen lasten, jättiläisten, ja kreikkalaisten jumalien välillä. Jätit yrittivä saattaa itsensä uusiksi maailman valtiaiksi.

Poseidonian tuhoon johtivat vielä mahtavammat aseet. Aioni aionin jälkeen ihmiskunta on onnistunut tuhoamaan kulttuurinsa, oppimatta yhtään mitään. Ihmiset harhautetaan valitsemaan keskuudestaan moraalittomia johtajia, jotka arvostavat vain rahaa ja valtaa keinoja kaihtamatta ja kansalaiset ja luonto joutuvat kaiken maksajiksi.

- Onko Azlanin perustajasta Poseidonista, minkäänlaista kirjoitettua tietoa?
- Ehkä jumalilla oli kyky kirjoittaa? Mitään kirjallista aineistoa ei ole kuitenkaan löydetty. Ei arkistoista, eikä tunnetuista kaivoksista tai muualtakaan.
- Olisiko mahdollista, että olemassa olevia tekstejä ei ole kyetty tulkitsemaan?
- Tarkoitat vanhoja kuvakirjoituksia?
- Juuri niitä.
- Mistä Aegyptuksen maan pappi on saanut niistä tietoa?
- Tunnen Azlanin maan kollegojanne ja nämä kirjoitukset ovat tulleet esiin keskusteluissamme.
- Niitä ei todellakaan ole osattu tulkita tyydyttävästi. Kieli on muuttunut ja kuvakirjoituksen logiikkaa ei ole pystytty löytämään.
- Onko minulla mahdollisuutta päästä tutkimaan noita kirjoituksia. Ne kuulemma ovat pääosin papiston hallussa.
- Miten kuvittelet pystyväsi niistä mitään hyötymään, kun Azlanin parhaat muinaisten kielien tuntijat ja tulkitsijat, eivät ole niitä pystyneet avaamaan?
- Olen vain utelias ja kirjoituksen ulkoasu kiinnostaa minua. Miltä on muinainen teksti näyttänyt. Kulttuuri on kulkenut edes takaisin Azlanilta mantereelle ja mantereelta Azlaniin. Voisi olla hyödyllistä laajentaa tulkitsijoiden piiriä. Yhteiset ponnistukset saattavat auttaa.
- Siinä olet oikeassa, että suurempi määrä viisaita, eri kulttuureista, saattaa tuottaa viisaamman lopputuloksen.
Ehkä ajatuksesi on harkitsemisen arvoinen. Voin valtuuttaa sinut pääsemään muinaisten tekstien ääreen. Vanhimmat arkistot ovat Poseidonin Kleiton temppelissä. Olemme olettaneet, niiden olevan joko vanhoja lakitekstejä, kaupankäyntiin liittyvää aineistoa tai verotustietoja tai sitten hallitsijarekistereitä tuntemattomalta ja määrittelemättömältä ajalta.
- Se olisi kovin ystävällistä. Jos edes saisin avattua salaisuutta sen verran, että pääsisin niiden luonteesta perille.
- Saat valtakirjan huomenna ja mukaasi saattajan, joka on pakollinen jokaiselle Poseidonin Kleiton arkistoihin pääsevälle. Vaikka tekstit on kaiverrettu kultaisille levyille, niitä on käsiteltävä erittäin varoen ja sääntöjen mukaan. Myös levyjen järjestys on säilyttävä ennallaan. Järjestys ilmeisesti liittyy aikaan.
- Luonnollisesti. Toimin temppelin sääntöjen mukaan. Odotan opasta huomenaamuna huoneessani.

Aaamu valkenee. Olen varhain jalkeilla. Käyn pikaisella aamupalalla ja palaan huoneeseen pohtimaan nopeasti muuttunutta tilannetta. Kohta pääsisin näkemään, ehkä maailmanhistorian vanhimpia kirjoituksia. Sen lisäksi odotan Albionin kutsua öiselle tutkimusmatkalle Poseidonin salaman koealueelle.

- Poseidonin rauhaa.
- Poseidonin rauhaa ystävä.

Säpsähdän. Pappi on vanhan kuninkaan neuvonantaja Saskuil. Miten hän oli päässyt luikertelemaan Poseidonin papiston joukkoon? Hän oli varmasti yksi etsityimmistä Kronoksen nimeämistä pettureista.
Saskuil ei näyttänyt tunteitaan, vaan tarttui kollegiaalisesti minua hihasta ja lähti kulkemaan kohti pyhää tietä.

Poseidonin Kleiton temppeli oli "oudon barbaarinen", kuten mainitaan Kritias dialogissa Poseidonin temppelistä. Tyylisuunta ei vastannut Ateenan klassismin ihanteita. Temppeli oli Poseidonin temppeliä huomattavasti vanhempi.

- Nyt ei ole aikaa selittelylle. Lähdemme yhdessä Poseidonin Kleiton temppelin tiedon pyhättöön. Olen itse myös innokas tutkimaan vanhoja tekstejä. Yhdessä voimme saada jopa jotain aikaiseksi.

Temppelinvartijat pysäyttävät meidät ja molemmat tutkitaan tarkoin. Valtakirjat tarkistetaan niiden kopioihin vertaamalla. Samoin kasvoistamme valtakirjaan piirretyt kuvat tutkitaan päätämme eri suuntiin kääntelemällä. Ketään asiatonta ei aiottu päästää kaikkein pyhimpään. Kun vartijat olivat tyytyväisiä, alkoi oven avaamisen rituaali. Kahdella vartijalla oli molemmilla eri avaimet eri lukkoihin, joita ovissa oli yhteensä kymmenen. Ovet avataan ja meidät päästetään sisälle. Vartijat seuraavat meitä edelleen pyhän tiedon kammiolle. Se on myös lukittu. Muistaakseni ovi oli ollut aikaisemman käyntini aikaan avoinna, tai sitten kammioita on useita. Vartijat pukevat meille ohuet käsineet, joita emme saa ottaa pois arkistossa oloaikana.
Lukkoseremonia alkaa uudelleen. Kun olemme sisällä kammiossa, ovi lukitaan jälkeemme. Aikaa on meille säädetty ainoastaan kolme hetkeä, eli puolentoisista auringonhuoneen verran. Sen jälkeen meidät tullaan hakemaan. Kaikki materiaali on oltava siihen mennessä myös asiallisilla paikoillaan.
Kun oven viimeinen lukko kolahtaa, Saskuil rutistaa minut kovakouraiseen syleilyyn. Saan viimein puettua sanoiksi ihmetykseni.
- Ystäväni. Mikä onni on sinut tänne saattanut. Luulisi, että sinut olisi jo moneen kertaan uhrattu Jamalle.
- Ei se ihan noin vain käy. Azlanilla paras piilopaikka on papiston joukossa. Sinne ei ylety Kronoksen valta. Ainakaan toistaiseksi. Näytät itsekin tämän oivaltaneen. Ja olet vieläpä päässyt Ogygian papiston joukkoon?
- Minut tähän rooliin on kuljettanut puhtaat sattumat.

Tartumme toimeen aikailematta. Nostamme lukupöydälle molemmille ensimmäisen kultalevyn. Lähdemme olettamuksesta, että kyseessä on vanha lakiteksti ja koska molemmilla on taustanaan lainopillinen koulutus, pystymme vertaamaan kuvakirjoitusta lainkohtiin. Mikään ei kuitenkaan vie tutkimustamme teenpäin.
Ytäkkiä kuvittelen lukevani taulusta tekstiä...

Vanhaa Poseidonian kuvakirjoitusta, jota ei enää Azlanin valtakunnassa osattu tulkita. Allonin kotikylällä, oli ollut syvempääkin kanssakäymistä muinaisten Poseidonialaisten kanssa, koska Poseidonian puhuttu kieli oli säilynyt murteena heimon keskuudessa. Merkkejä kirjoituksessa on 32 kappaletta. Osa esiintyy piktogrammina, osa tavuina ja osa yksittäisinä kirjainmerkkeinä. Tässä ei todellakaan ole mustaruudin kaava vaan, kenties, pätkä muinaista varastolistaa.

"...rikistä, hiilestä ja salpietarista, suhteessa 2:3:15 osaa. Suhteet ja raekoot merkitsevät. Salpietaria saa virtsan kyllästämästä maasta liuottamalla ja keittämällä. Puuhiili saadaan hiillostamalla puuta. Rikkiä löytyy vulkaanisista lähteistä..."

Kirjoitan tekstin ylös mukana tuomalle pergamiinisuikaleelle. En aivan ymmärtänyt lukemaani mutta selvästikään se ei liittynyt lakeihin. Soskuil vilkaisee touhujani ja kysyy löytöni merkitystä.

- En todellakaan osaa sanoa mitä kirjoitin juuri mutta jos tämä todella luki tuossa kuvarykelmässä, vaikuttaisi siltä, että mikään ei oikeasti täsmää. Ei asiamäärä, ei merkkimäärä, eikä mikään, ei pieninkään kuvallinen viite. Sitä paitsi tällaista hölynpölyä ei laitettaisi ensimmäiselle levylle aikakirjoissa.
- Outoa. Luulin jo, että sinulla on avain käsissäsi.
- Jos on, se on todella edelleenkin kryptinen. Kirjoitan pergamiinille myös kultalevyn kuvakirjoituksen myöhempää tutkimusta varten. Koska joudun näyttämään tuloksen ylipapille, olisi viisasta kiinnittää tämä avainteksti mah-dollisimman huomaamattomasti kaavun sisäpuolella olevaan laskokseen. Voit varmaankin auttaa siinä?
- Toki. Ja kaikista viisainta on, jos kiinnitämme sen minun vaatteisiini. Olenhan saattajasi ja sikäli luotettavampi pappiskollegion silmissä. Meidät tutkitaan entistä tarkemmin, kun palaamme vartijoiden käsiin temppelistä. Jatketaan ensin kuitenkin tutkimuksia tuon tekstin opastuksella, jos pääsisimme jyvälle koodista.
- Kyseessä saattaa olla todellakin aivan eri kieli. Se mistä tämä tulkinta aivoihini olisi saattanut tulla, on vanhan synnyinmaani kieli. Se voi olla vanhaa Azlanilaista perua. Osaan sitä enää hyvin huonosti mutta ilmeisesti se saattaisi palautua mieleen uudelleen, sopivissa olosuhteissa. Kenties oleskelemalla vanhan heimoni keskuudessa. Heimoni oli kuulemma joutunut muuttamaan kotiseuduiltaan. Minne lie. Kun kävelimme äsken temppelin läpi, muistui mieleeni tämän temppelin seinätekstin tarina. Se on kirjoitettu saman tapaisella kuvakirjoituksella, kuin kultaiset taulut. Sitä siteerataan muun muassa Gadeiroksen temppelin friiseissä.
- Jos näin on, tämä salapoliisityö jää sinun harteillesi. Kopioimme vain levyjen tekstejä, niin paljon kuin mahdollista ja pergamentteja ja aikaa riittää.

Aika kuluu nopeasti. Kirjoittaminen on hidasta, koska jokainen kuvake vaatii kahden, eri tummuisen musteen käyttöä. Kultalevyillä sävy muodostuu tiheästä pisteverkosta. Kultalevyistä voisi ottaa musteella ja puristamalla vedoksia mutta niitä ei saa mitenkään tärvellä.
Saamme kopioitua yhteensä kymmenkunta levyä. Ensimmäisen levyn teks-tin kiinnitämme Soskuilin housujen edustapoimuun ja jäämme odottelemaan kammion oven avautumista.
Meidät tarkastetaan huolella poistuessamme. Pergamentit avataan ja vaatteemme tunnustellaan. Kun tutkijan käsi lähestyy housunetumusta, Soskuil vetää naamansa virneeseen ja sanoo pitävänsä eritysesti siltä kohtaa kopeloimisesta. Vartija tuhahtaa ja siirtyi eteenpäin tukinnassa.

Esittelen pergamentit ylipapille, joka ei vaikuta hämmästyneeltä, vaikka emme olleet saaneet oikeasti mitään aikaiseksi. Pergamentit joudun luovuttamaan papiston arkistoon. Vastaavia kopiota siellä toki oli, todennäköisesti kaikista kultalevyistä mutta varakopioita aina tarvittiin, koska niitä jaettiin tutkijoille tarpeen mukaan.

- Miksi päästit minut kammioon, jos tekstit olisivat olleet jo täällä kopioina?
- Kopioija on aina persoona ja on joka kerta vaara, että kopioon tulee virhe. Tuo sävykirjoitus on erittäin hankalaa kopioda, eikä sitä saa luotettavasti siirrettyä edes hiilellä, paperin läpi hankaamalla. Vain useita kopioita vertaamalla, voidaan virheet havaita.
Teit suuren työn noinkin lyhyessä ajassa. Saattaisimme tarvita sinua tekstien kopioijana. Tarkistan ensin, onko työsi ollut laadukasta. Jos näin on, sinulla on täällä joukossamme pysyvä paikka.
- Olen pahoillani mutta velvollisuuteni Aegyptuksen maan kollegiota kohtaan vaatii minua palaamaan sinne heidän joukkoonsa. Onko mitään mahdollisuutta saada edes joitakin pergamentteja mukaan? Voisin paremmalla ajalla yrittää ratkaista tekstien arvoitusta. Jos saan jotakin aikaiseksi, saisitte minulta postia. Minulle syntyi ajatuksia, tekstejä selaillessani. Ne saattaisivat kypsyä ajan kanssa.
- Katsotaan. Tarkastan kopiosi ensin. Olemme hyvin tarkkoja näistä teksteistä mutta koska kyseessä ei ole alkuperäinen vaan kopio, en usko, että meidän kollegiossa vastustetaan ehdotustasi. Ja onhan Aegyptuksen maan papisto samaa veljeskuntaa kanssamme. Sinä otat vastuun saamiesi tekstien suojelusta.
- Suhtaudun luottamukseenne erittäin vakavasti.

Saan Soskuililta myöhemmin tuon avaintekstin. Veistän luonnonpuusta matkasauvan, jonka ontoksi porattuun sisukseen talletan avainpergamentin. Päälimmäiseksi ja alimmaiseksi kierrän muut ylipapilta saamani pergamentit.

Keskellä yötä yöpaikkani ovelle kolkutetaan. Oven takana on Saskuil. Hänellä on viesti Albionilta. Vakoiluretkemme yö olisi nyt. Hiivin Saskuilin kanssa, seinien varjoissa, kohti erästä sadevesikaivoa. Kaivoon johtaa portaat. Pyhän puiston viemärit olivat tulleet minulle tutuiksi, joten seurasin Saskuilia luottavaisin mielin. Hän varmasti tietää, minkä viemärin suuaukolla ei olisi kaltereita.
Saavumme sisemmän vallijärven muurille. Siellä odottaa vene. Soskuil ei seuraa pidemmälle, vaan kääntyy paluumatkalle.
Hän kehottaa saapumaan takaisin ajoissa ennen aamunkoittoa.
- Olisi hankala selittää pappiskollegiolle millä yöjuoksuilla olet.

Vene kuljettaa minut laiturille, jossa odottaa yksinäinen hevonen lieassa. Vanhastaan tunsin Albionin toimintatavat. Nousen satulaan ja annan hevosen kuljettaa, minne se ikinä sitten minut veisikään.

- Saavuit viimein.
- Hevosesi ei ollut kaikkein nopeimpia.
- Jos ei nopein, niin ehkä kuitenkin viisain.

Ratsastamme kiitolaukkaa halki kuutamon valaiseman yön maiseman. Pimeä metsätie ei ollut kaikkein turvallisimpia mutta molemmat hevoset vaikuttavat tuntevan reitin vaarapaikat.
Albion nostaa käden pystyyn ja pysäyttää hevosensa. Arvelen olevamme perillä. Tästä eteenpäin kävelemme pusikoiden katveissa, kohti koekenttää.
Vartiosto seisoo kentän laidalla. Albion viheltää pöllön tapaan. Sovittua vastausta ei kuitenkaan kuulu.

- Hmmm. vaikuttaa siltä, että vartijoita on yllättäen vaihdettu. Ei auta muu, kuin ottaa käyttöön varasuunnitelma.

Albion pyytää minua odottamaan paikoillani. Näen hänestä muutaman vilauksen, kun hän lähestyy vartijaa pensaikon suojassa. Kuulen heikon tupsahduksen ja näen, kuinka vartija kaatuu maahan. Toinen vartija juoksee paikalle mutta tuupertuu saman tien toverinsa viereen.
Albion tietää tarkalleen, mistä ammusten ainetta löytyisi. Täytämme käsin kauhomalla kaksi pussia mustaa ainetta maasta ja pakenemme paikalta viime tingassa vartijoiden heräillessä.

- Mitä teit vartijoille?
- Nukutin heidät vanhalla puhallusputkimyrkyllä. Hyvin lievänä annoksena toki. He tuskin tajuavat mitä heille tapahtui. Molemmilla on pieni punainen läikkä niskassa, siinä kaikki. Poimin neulat pois. Luulevat jonkin eläimen pistoksi- Vartijat tuskin uskaltavat tunnustaa esimiehilleen, nukkuneensa vartiossa.
- Sinusta on kehittynyt melkoinen konna.
- Konnuus vaatii vastakonnuuksia. Mitä aiot tehdä tuolla aineella?
- Täältä Azlanista tuskin löytyy sen koostumuksesta kertojia, kuten mainitsit. Kronos on kaikki tiedemiehensä pelotellut tai ostanut. Ateenassa on osaava ja tietävä henkilö, Athene. Tunnet varmaankin? Hänellä on paljon tietoa Azlanista, koska on täältä peräisin ja täällä koulutettu. Luotan, että hän saa selville valmistusaineet.
- Lähettänet minullekin tiedon, kun aineen rakenne selviää.
- Ilman muuta. Tarvitset sitä taistelussa sortoa vastaan, tavalla tai toisella. Tämä aine tekee Kronoksesta ylivoimaisen kaikkia muita aseita vastaan. Ateenassa aiomme käyttää sitä puolustustaistelussa azlanttien Poseidonin vasamia vastaan.
- Onnea yrityksellenne. Vastassa on aikakautemme raskain sotakone jo ihan perusvarustukseltaankin. Poseidonin vasama on ensi sijassa pelote mutta sortaa paksummankin kivimuurin.

... yhdeksän kymmenen. Heräät. Olet jälleen tässä ajassa. Mikä on olo? Sait sitten viestisi perille.
- Kiitos vaan avusta. Tämä antaa toivoa taistelulle ylivoimaa vastaan.
-Toivon mukaan kaikki menee jatkossa hyvin.
- Mulla on ongelma sen Poseidonin-Kleiton temppelin kuvan kanssa. Se on niin ufon näkönen, et en saa siitä enää valveilla ollessani mitenkään kiinni. Voitaisko tehä vielä lyhyt trippi ja pyydä mut piirtämään sen malli tähän paprulle. Mullon sopiva lyijjäriki mukana ihan sitä varten.
- Tehdään niin. Vaivutan sinut jälleen hypnoossin ja palautan Poseidonin-Kleiton temppelin edustalle... piirrä nyt mitä näet...

- ... palaat takaisin tähän aikaan ... kahdeksan yhdeksän kymmenen...
Miltä tuo piirrosistunto tuntui?
- Eipä juuri miltaan, paitsi, ku ihmettelin temppelin muotoa, tuntui ku Aekos olis tarttunu mun käteen ja alkanu hamottelemaan sitä... Aekos itseasiassa piirsi sen, en minä. Ihan niinku se piirsi ne kaupungin fasaadit.
- Outoa. Miten niin?
- Aekos ohjas mun kättä koko ajan ja siinä...
- Miksei Aekos piirtänyt sitä itse?
- Eihän se ollu ite ees paikalla. Se teki sen mun kautta. Se tartti mun kättä. Se on varsinainen arkkitehti, en minä. (naurua) En tiijä miten mut tossa se nyt on. On todella oudon näkönen.
- Minua nuo sinun persoonallisuutesi jakautumat jaksavat aina hämmästyttää.