EHEYTTÄMINEN

 

- Kutsun nyt esiin kaikki kolme, persoonan ulottuvuutta: sen joka houkutteli pahaan, sen joka veti hyvää ja sen, "itsen", joka yritti hallita molempia...

Allon... miten näet osuutesi Pentin elämässä? Oletko tyytyväinen siihen, miten toimit roolissasi?
- ...
- Et vastaa? Miksi et vastaa?
- ... eihän minua enää ole?
- Sinä olet, jos minä sanon sinun olevan.
- En tiennyt olleeni missään roolissa. Elin... elämää, kuten sitä eri olosuhteissa eletään. Kuka on Pentti?
- Kun nyt katsot taaksesi, oletko tyytyväinen tuohon elämääsi? Missä onnistuit ja missä epäonnistuit?
- Luulin tietäväni... vaikka enhän minä mitään tiennyt. Luulin osaavan neuvoa muita, mutta enhän minä mitään osannut... luulin rakastaneeni, mutta enhän minä osannut rakastaa... miksi minun pitää nyt nähdä kaikki tämä? Miksi nöyryytät minua vaatimalla minut teoistani tilille.
- Etkö näe mitään hyvää menneisyydessäsi?
- Hyvää?
- Tuotitko onnellisuutta teolliasi? Kennelekään? Annoitko kenenkään tuntea osaltasi rakkautta?
- Miten ja mistä sen voisin tietää. Luulin tuottavani hyvää niille, joita rakastin.
- Ketä rakastit? Miten heitä rakastit?
- Kastehelmi... rakas pieni sisareni. Sisar jota en pystynyt puolustamaan ja suojelemaan. Hän oli osa minua.
Sisnar... puolisoni... niin... emme koskaan lukeneet yhdessä vihkikaavaa mutta elimme avioliiton kaltaisesti. Luulen, että olimme onnellisia... jotenkin myös luulen, että Sisnar ei ollut kanssani niin onnellinen, kuin olisin hänelle suonut. Toisenlaisissa olosuhteissa...
- Loit itse olosuhteet.
- ... jos olisin tiennyt voivani niihin vaikuttaa...
- Aina voi vaikuttaa jos todellista tahtoa on. Entä oliko matkasi varrella muita rakkaita?
- ... Omhep. Hän oli minulle isä, jonka lapsena menetin. En koskaan pysty korvaamaan hänelle, hänen hyvyyttään ja huolehtimistaan minun ja Kastehelmen elämän edellytyksistä, vaikka se ei hänelle mitenkään olisi kuulunut.
- Sellainen on puhtainta rakkautta, rakkautta ilman vastavuoroisuutta tai hyötyä.
- Se oli isän ja pojan välistä rakkautta. Sellaista jota kaipasin mutta en ansainnut.
- Menneisyydestä jää aina jälki nykyisyyteen. Se jälki vie askeleen eteenpäin. Olit kuitenkin se parempi osa sielua. Voit olla siinä suhteessa tyytyväinen, se parantaa aina kokonaisuutta ja eheyttä, joka siitä muodostuu.
- Noudan kohta eteesi Pentin, joka on sinun vastavoimasi.
- Kuka on Pentti?
- Et ole tietoisesti hänen kanssaan joutunut suoranaiseen tekemiseen. Välillisesti kyllä. Te olette osat samaa persoonaa. Hän on ollut vallitseva persoonan osa.
- Miten voimme olla sama persoona, jos emme edes tunne toisiamme?
- Pentille on esitelty sinut, koska hän ei ole ymmärtänyt, että sinullekin olisi annettava tilaa. Hän on saanut seurata sinua tiiviisti, melkein syntymästäsi asti. Hän elää toisessa... ulottuvuudessa. Sinä et ole tavannut toista persoo­naasi koskaan "oikeasti". Hän on myös vaikuttanut sinun päätöksiisi. Olette tiedostamattomasti yhtä.
- Puhut outoja. Miten voimme ola sama ja eri? Miten voimme elää eri ajassa?
- Ei sielulla ole aikaa, sillä on vain "nyt" ja se voi olla sama hetki missä tahansa ihmisen käsittämässä, tai käsittämättömässä ajassa.
- Voitko selittää hieman yksinkertaisemmin, en ymmärrä tuosta mitään.
- Jos näet vaikkapa unta jonka voisit kuvitella enneuneksi, et voi tietää, koska se sinun ajassasi tapahtuu mutta sielusi on nähnyt ja kokenut tuon tapahtuman kuitenkin, kuten sanosisimme "ennalta", toisessa ajassa.
- Uni ei ole todellisuutta?
- On se sinulle sillä hetkellä todellisuutta, kun tuon unesi koet.
- Hm...

- Sillä aikaa kun mietit sielun aikakäsitettä, esittelen sinulle Pentin, joka siis on osa sinua. Kysyn Pentiltä, miten hän on kokenut sinun persoonasi?

- Onko Allon siis todella osa minua?
- Näin olen sinulle kertonut ja näin asia on. Olette saman henkilön kaksi eri persoonallisuuden puolta. Parempi minä ja huonompi minä. Tai oikeastaan on väärin sanoa "huonompi" mutta voisi sanoa "heikompi".
Ihmiskunnan ajattelijat, filosofit, ovat koko ihmiskunnan olemassaolon ajan, olleet sitä mieltä, että ihmisen korkein päämäärä on tähdätä hyvyyteen, pyyteettömään rakkauteen kaikkea elollista kohtaan. Ihmiselle on suotu vapaa tahto. Jotkut pysyvät vahvemmin sillä tiellä, jotkut horjahtelevat.
- Mä oon siis toi "heikompi" ja horjuva?
- Hyvä jos näet niin, mutta mikään ei ole koko totuus ja sinun on otettava huomioon, että vasta yhdessä muodostatte kokonaisuuden.
Hyvä ja heikko luonteen ominaisuus heiluu puolelta toiselle. Yhdessä toinen ottaa valtaa toiselta. Sitä sanotaan vapaaksi tahdoksi. Kukaan ei ole täydellinen.
- Miten voi olla sitten mahdollista, että Allon kuoli, tuossa minun kokemassa, hänen persoonassaan tai persoonani osassa?
- Koita ymmärtää, että tämä tapahtuma ei ole sinun ajassasi. Allonhan on tässä vierelläsi edelleen. Voit nähdä jopa hänet jos haluat. Olette tällä hetkellä molempien yhteistä tapahtuma-aikaa. Niinhän sielu juuri toimii. Kaikkine puolineen mukana yhdessä tapahtumassa. Nyt.
- Mutta kuitenkin eri ajassa, jos kertomastasi mitään olen käsittänyt.
- Sanoin ja myös todistin, että sielulla ei ole aikaa, joten sen pohdinnan voit unohtaa.
- Onko niin, että jos mut nyt diagnosoitasiin, olisin lähinnä jakomielitautinen?
-Tuo on mutkissa oikaisemista. Sielun puoliskot eivät toimi, vuorotellen, samassa aikajaksossa. Te... tai siis me, toimimme samanaikaisesti eri tasoilla, kuten olet huomannut. Se joka on itse, on kokonaisuus, joka on tässä ja nyt.
- Minulta... niin ja Alloniltankin on puuttunut, ikäänkuin puolet sielusta?
- Ei kummaltakaan puutu mitään. Vuorovaikutuksenne on ollut ai­noastaan heikompaa, kuin normaalisti. Luovilla henkilöillä, tapaa olla vastaavia taipumuksia. Liikumme kevyesti ajatuskulusta toiseen, voimakkaasti eläytyen. Ei meidän tarvitse olla minkään mittapuun mukaan "sairaita". Luovuutta voisi nimittää hallituksi skitsofreniaksi.
- Mitä asialle tulisi nyt tehdä? Onko minun jatkettava terapiaa, jotta personnallisuuteni eheytyisi?
- Ei ole mahdollista pakoittaa Allonia sulautumaan sinuun, tai sinua sulautumaan Alloniin. Sellainen ei ole vapaan tahdon ominaisuus. Meidän on harmonisoiduttava ja se tapahtuu parhaiten, kun kumpikaan puoli, ei vahva eikä heikko, pyri dominoimaan toista. Sinulle on näytetty toisenlaista olevaa ja sen pitäisi saada sinut ymmärtämään elämän monitahoisuutta ja ajan merkityksettömyyttä...
- Kuka sinä sitten olet?
- Olen se, joka ohjaa parivaljakkoa. Kuvainnollisesti tietenkin. Olen myös osa teitä. Sinua ja Allonia.
- Yksi on kolme?
- Ja kolme on yksi. Yksi ja sama. Me olemme "itse". Minä.