03 maaliskuuta 2024

PENA BE GOODE

- No säveltäjä-muusikko Pitkänen. Tulit sovittuun aikaan.
- Näinhän oli puhe.
- Onko kasettia?
- Eikö sovittu, että olisi?
- Pannaan tuohon soittimeen. Kuunnellaan mitä on syntynyt.

Ei hassumpaa. Aika omaperäistä. Tällasta ne saattaa siellä odottaa.
En tietenkään voi luvata mitään varmaa, ennen kuin studion johtaja on demon kuullut ja hyväksysny. Tästähän puuttuu nyt orkesteritausta mutta melodia ja laulu ovat nyt tärkeimmät. Voisihan se olla ihan tuollainen kitarabiisikin.
- Mitä takeita mulla on siitä, että tota ei purkita joku muu?
- Minä takaan sen. Liiketoverini ovat tarkkoja ja haluavat minun vastaavan kaikista tekijänoikeuksista. He haluavat kaikki paperilla.
- Paperiahan saa ostaa kaupasta riiseittäin. Suo mä en tunne ollenkaa. Mitä nyt pari kertaa tässä ollaa nähty.
- Niin. Asiahan on niin, että sitä joko luottaa johonkin ihmiseen, tai sitten ei. Sinulla on vapaus valita. Kasetti on sinun. Vie se pois ja menetä tilaisuutesi.
- No mä vien nuotit Teostolle. Kirjaamispäivä kai pätee. Sä maksat biisistä takuurahan. Sanotaa tonnin. Se pitää mielenkiinnon asiaan vireillä.
- Tuossahan on vasta yksi biisi. LP:hen tarvitaan kymmenen viiva neljätoista kappaletta. Mikä takaa minulle, että saat koskaan loppuja biisejäsi aikaiseksi. Levytyshän loppuisi siihen. Minun rahani jäisivät saamatta.
- "Sitä luottaa johonkin ihmiseen tai sitten ei". Mä oon persaukinen taiteilija ja musa on ainoo minkä mä voin muuttaa kyrsäks perheelle. Ei mun perse kestä tehä biisejä tilauksesta ilman minkäänlaista taetta siitä, et se joskus tulevaisuudessa kenties tois jonku pennin.
- Voit sinä sen tonnisi saadakin. Ihan noin tullakseni vastaan asiassa ja auttaakseni sinua. Se tietenkin lyhennetään sittemmin sopimuksen mukaisesta korvaussummasta. Sitoohan se sinuakin menemästä muille tuottajille.
Palaan perjantaina. Jos haluat kuulla jotain alustavia tietoja Saksasta, soittele silloin. Mieluummin iltapäivällä.

- Moi Mirkku. Pannu tulelle. Mä toin kaakun.
- No mitä nyt?
- Mä jätin sen kassun. On nyt niiku herrojen hallussa.
- Ai sä sait sen tehtyy? Mä oisin vaik voinnu syödä hatullisen hevon öötiä, et sitä biisii ei kuulla kuuna päivänä. Sen verran koville se näytti ottavan.
- Stressi pusristaa ihmisestä ihmeitä ulos, musaa ja finnejä. Musta tuntuu, et se vasta paneeki nystyrät pyörähtelemään. Uskotsä, et viel tänä aamuna ei ollu rivin rivii paperilla. Mä rykäsin sen suoraa purkkii. Mä ällistyin oikee ittekkii.
Muuten se Mikko boi pitää ottaa käsittelyyn.
- Miten nii? Mitä se taas on tehny?
- Se käyttää luultavasti tabuja ja varmasti hamppuu, tai muuta kamaa.
- Älä. Ei voi olla totta. Jos sill on kipuja?
- Parasta sopeutua vaan siihe, et se on totta. Siltä jätkältä ei oo kohta mikää turvassa. Ku huumekierre jatkuu se rupee myymää kaikkee mitä himasta käsiin saa ja loput se varastaa muualta.
- Kauheeta. Eiks sitä sais johonki hoitoon?
- Kyllä kai. Emmä tiiä kyl minne. Kai ne jossaa osaa neuvoo.
Me voidaa eka tarkistaa tilanne. Kuinka koukussa se jätkä o.
Jos se pystyy viel kontrolloimaan käyttöö jotenki, ei kai tilanne oo iha toivoton.
- Se lähtee joka aamu normaalisti kouluun. On se kyllä ollu semmonen kummallinen. Sulkeutunu. Ei se paljo puhu. Mä oon luullu, et se o sitä puperteettia.
Mistä se on sulle selvinny, et se käyttää jotaa?
- No... huhuja liikkuu kylällä. Varmoja huhuja. Se on sen verran usein poissa himasta, et ei me tiijetä mitä se puuhaa.
- Sillähä on se Pirjo.
- Nehä voi poltella piippuu yhessä.
- Karseeta ajatellakkaa.

- No mitä jäbä? Missäs oot luuhannu?
Tietsä et kloku o jotaa kaks?
- ...
- Ootsä menettäny puhekykys?
- ...
- Sullaha seisoo silmät päässä. Mitä sä oot oikee ottanu? Mun tabuja vai?
- Älä revi... tikit repee...
- Tietsä jätkä, et emmä nii seniili vielä oo, et en kykene tajuu koska multa alkaa katoo tavaraa. Ootsä vetäny ne tabut vai? Vastaa!
- Emmä niit vetäny. Mä myin ne.
- Ja ostit naruu?
- Mitä vitun naruu?
- Älä jätkä teeskentele. Mä satun tuntee Arskan. Se on myynny sulle kamaa. Hamppuu vai jotaa stydimpää?
- No jos kerra paremmin tiedät, ni mitä vittuu sä siin kyselet kyylä?
- Tietsä, et tää on sun viimene pilvikeikkas. Ku sä tuut seuraavan kerran himaa silmät pystyssä mä prässään nyrkillä naamas turvoksii, nii et sulla ei pysy enää ees sätkä suussa. Kirkastuuko vintti? Syttyykö polttimo?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ainoastaan asialliset ja aiheeseen liittyvät kommentit hyväksytään

VAPAA KUIN TAIVAAN LINTU

  Am Noland Helsingissä 5.1.2024 PROLOGI Tässä kirjassa eletään kahta aikaa. Beatles-aikaa ja kertojan toisen minän rakentamaa aikaa vuositu...