KUUMAILMAPALLOPOMMI

 

Edessäni seisoo vihertävä, läpikuultava hahmo... se näyttää miespuoliselta... minua pelottaa. Hahmolla on erittäin voimakas nenä mutta heikko, melkein olematon leuka. Se katsoo minuun... sillä on jokin puikko tai teräase kädessä... se iskee sillä alavatsaani... käperryn kivusta...

Ensimmäiset tekemäni palloprototyypit onnistuivat surkeasti. Yritin toteuttaa protot helposti skaalattavina pienoismalleina mutta materiaalien skaalautuvuus oli yksi iso ongelma. Suurin ongelma oli materiaalien paino. Pallon kupumalleja kokeilin erilaisia, helpottaakseni lopullisen laitteen valmistusta. Paras kokeiluni oli paksu, lyhyehkö, säkkimäinen muoto. Pallo olisi ollut tilavuus ja pinta-alasuhteeltaan edullisin mutta säkkimäisessä muodossa vältyttiin lukuisilta saumoilta. Ne eivät olleet lainkaan hallinnassa. Pallon saumamäärä nosti pallon massaa aivan liikaa. Kokeilin myös eläinten mahalaukuista venytettyjä säkkejä kehnoin tuloksin.
Kun sain ensimmäisen mallin hieman kohoamaan ilmaan, olin jo haltioissani. Nyt piti vain jatkaa materiaalien kevennystä. Säkkiä voisi hieman suurentaa, polttoastiaa voisi vielä keventää ja sen ripustuslangat tahtoivat palaa, kun ilmavirta liikutteli liekkiä. Liekkiosa piti saada mahdollisimman lähelle säkin suuta mutta riittävän etäälle, jotta viileä ilma pääsee virtaamaan pallosta ulos. Yksi iso ongelma oli tuon ohjauslangan saaminen niin kevyeksi, että pallo jaksaisi, sen muun kuorman ohella, nostaa ilmaan riittäviin korkeuksiin.
Olin turmellut suuria määriä Ateenan kankureden hienoinpia kankaita, kun sain ensimmäisen tyydyttävän mallikappaleen valmiiksi koelentoa varten.
Laite ei ollut kaunis katsella mutta jos se toimisi, ulkonäöllä ei olisi niinkään väliä.
Laite kuljetettiin riittävän kauas asutuksesta ja ihmisten näköpiiristä, turvallisuussyistä ja myös siksi, että minkäänlaista huhutietoa ei laitteesta tulisi levitä azlanttien korviin. Ateenassa saattoi olla vakoojia ja täydelliseen suojan antaisi vain mahdollisimman pimeä yö. Pallon palotila lastattiin suodatetulla, paloaremmaksi käsitellyllä maapihkaöljyllä. Siihen oli sekoitettu hieman lisäenergiaa ja happea antavia palavia aineita, jotta palo saataisiin helposti syttymään ja kuumentamaan pallon nopeasti nostovoimaan.
Pallo ripustettiin siten lähtötelineeseen siten, että se pysyi mahdollisimman avoimena, jotta lämmin ilma pääsisi säkin sisälle vaikeuksitta. Ripustuksen olin muuttanut kolmeksi ohueksi kuparilangaksi.

Kun pallo sitten nousi ensimmäisen kerran ilmaan, en voinut salata tyytyväisyyttäni. Athenekin näytti melkein hymyilevän, mikä ei ollut suinkaan hänen tapaistaan.
Laskin pallon mukana, ohutta ohjauslankaa, löysälle ja minua jäytänyt pelko pallon nostovoimasta alkoi muuttua todeksi. Pallo ei ollut vielä lähellekään riittävää korkeutta, kun langan paino alkoi vetää sitä alas. Tässä vaiheessa nykäisin ohjauslangasta, jolloin pallon laella ollut suurehko kangaskieleke aukesi ja pallo putosi palavine aineineen maahan. Maahan levisi tulinen lammikko, jonka keskellä itse pallo roihusi kynttilänä nuotiossa.
- Loistavaa. Nyt vain on saatava hieman lisää nostovoimaa. Kaikesta ylimääräisestä painosta pitää päästä eroon. Pallon polttoaineen määrä pitäisi optimoida, palloa suurentaa hiukan ja jos kangasta saisi yhtään keveämmäksi.
Palasin verstaalle hieman masentuneena. Kuitenkin pääosin koe oli mennyt erinomaisesti.

Oseanoksen rannoilta alkoi tulla viestejä azlanttien hyökkäyksestä Tarabiin. Tarabi ei antautunut helposti. Vastarinta oli Kronoksen joukoille liiankin vankkaa. Aikaa kului tarpeettoman paljon piiritykseen.
Vasamaa ei saatu heti käyttöön. Kuljetus osoittautui yllättävän hankalaksi ja kokemattoman asennusjoukon esivalmistelut kuluttivat niin paljon aikaa, että itse hyökkäys siirtyi seuraavaan kevääseen.
Tämä oli tervetullut tieto Ateenan varustelijoille. Vasamanpiippujen huo­lellinen valu, vei runsaammin aikaa, kun oltiin kuviteltu. Samoin ammuksia niihin oli valmistettava mahdololisimman suuret varastot.

Koska muu ei näyttä Tarabista murtavan, laite on kiskottava keväällä uudelleen maihin Tarabin edustalle. Poseidonin vasamalla, azlantit tulisivat ampumaan Tarabin muurit murusiksi.
Jos tämä, kaikkien vasamoiden äiti, osoittautuu maineensa mukaiseksi sotakoneeksi, Ateenalaiset tulisivat tarvitsemaan kaiken sotataitonsa ja välineistön, vastatakseen azlanttien tulevaan hyökkäykseen.

- Tervyttä Allon.
- Terveyttä Onur. Tulitko ilkkuman epäonnistunutta pallolentoani.
- En suinkaan. Tulin onnittelemaan siitä. Tuo laite tulee antamaan tyrmäävän lisän puolustustaisteluumme. Vaikka en sotatoimista mitään ymmärrä, ymmärrän tuollaisen ilmasta käsin tehdyn hyökkäyksen olevan erittäin pelottavan ja tuhoisan. Sen avulla voidaan polttaa vihollisen leiri.
- Ja vihollisen leirissä olevat palavat aineet, kuten Poseidonin vasaman käyttövoiman antava jauhe.
- Nerokasta. Minusta olet ansainnut tukevan aterian. En ole sinua paljon edes ruokailuhuoneessa nähnyt. Nyt mennään, vaiko mitä?
- Olen myös Sisnarille näyttäytymisen velkaa. Noudetaan hänet asunnolta.
- Ei hän siellä ole. Luulisin, että elintarvikevarastolla puuhissaan. Hän on ottanut varmuusvarastojen täydentämisen haltuun kiitettävällä tehokkuudella ja ravintolatyöstä saamalla ammattitaidolla. Kohta ruokavaramme kestää täydellä miehityksellä, ainakin puolisen vuotta. Lisää kerätään ja valmistetaan säilyväksi, jatkuvasti.
Haimme Sisnarin seuraamme. Söimme ja vertailimme kuulemiamme huhuja azlanttien hyökkäyksestä ja pohdimme omia mahdollisuuksiamme. Sisnar muisteli myös sotilailta kuulemiaan joukkojen vahvuustietoja. Sotilaitten määrä vaikutti murskaavalta. Sotilaat saattoivat tosin joskus liioitella, tai sitten heillä ei ollut todellista tietoa sen enempää kuin meilläkään. Korkeimmat upseerit eivät kapakkaan vaivautuneet. Heillä oli paremmat tarjoilut omine kokkeineen.

Sisnar kertoo meille, että ympäröivien maatilojen karjanhoitajat teurastivat ylimääräistä karjaansa. Vain osa voitiin ottaa Akropoliin suojiin, kun hyökkäys tapahtuisi. Teurastetut eläimet valmistettiin kestämään pitkää säilytystä suolaamalla ja kuivaamalla liha. Kalastajat tuovat myös säilöttäväksi saaliitaan. Viljaa oli jyvinä ja leivottuina ja kuivatettuina leipinä. Työtä oli valtavasti.
Olen hyvin onnellinen, että Sisnar on löytänyt oman tehtävänsä yhteiseen onnettomuuteemme valmistautumiseksi. Hän oli myös sulautunut työssään Ateenan naisten joukkoon ja löytänyt heistä ystäviä.

Katson mietteliäänä Akropoliin valleilta aukeavaa työmaata muurien ulkopuolella. Ansahautoja syntyy riveittäin. Jokaisen pohjalla kasvaa teräviä seipäitä. Tuonne en haluaisi joutua.

Minua on jatkuvasti askarruttanut Azlanin papeilta kopioimani koodeksi. Olin usein pohtinut sen suhdetta vasaman käyttövoiman kaavaan mutta se ei siihen istunut lainkaan. Kuitenkin, se oli jonkinlainen lista tarvikkeita. Se oli selvinnyt, että siinä käytetty kieli oli muinaisen kotimaani kieltä, syvästi muistuttavaa ja sen kautta voimistui kulttuuriemme sukulaisuus yhä selvemmin. Olisin jotain merkillistä kautta, ainakin kulttuurillista sukua azlanteille. Nuo pergamenttien kirjoitusmerkit poikkesivat myös temppelin pylväiden kirjoituksissa käytetyistä merkeistä Kirjoitustapa on kehittynyt ja muuttunut mutta jotakin yhteistä siitä täytyi löytyä.
Athene kutsutti minut puheilleen ajatuksistani.

- Miten pallonvalmistuksesi sujuu?
- Kiitos kysymästä. Olen saanut siihen muutamia parannuksia aikaiseksi. Paloaineen kuumuutta olisi myös hyvä saada nostettua. Se saisi palaa nopeammin ja voimakkaammin.
- Koitan miettiä, jos saisin jotain aikaiseksi laboratoriossani. Maapihkan tislaamista pitänee kehittää eteenpäin. Sen avulla saadaan paloenergiaa nostetuksi suhteessa aineen tilavuuteen ja painoon.

Katsohan, tässä on puolustusjärjestelmämme nykytilanne kokonaisuudessaan, tällä hetkellä. Vasamista puolet on asennettuina. Piippujen tukirakenteet on uusittu ja niitä voidaan suunnata jonkin verran. Ne kattavat kuitenkin aika hyvin sen alueen, joihin suuntiin piiput osoittavat.
Akropoliin alue on liian laaja puolustettavaksi, jos piirityksestä tulee pitkä. Minulla on tässä riittävyyslaskelmat elintarvikehuollosta ja mukaamme saatavista eläimistä ja kasvavasta ravinnosta.
Eläimiä joudutaan teurastamaan lisää, jos joudumme luopumaan tuosta toisesta puolesta Akropolista. Eläinten laitumet ovat siellä ja varastoheinää ei riitä itse linnoituksessa kaikelle karjalle. Hevoset ovat etusijalla, mahdollisia taisteluja varten. Tämä on siis vain varasuunnitelma.
Kaksoismuuri on saatu osittain valmiiksi. Etummaisen muurin taakse oli vaarallisimpiin paikkoihin koottu kiviä. Jos vasamalla tuohon ammutaan, se menee tohjoksi, olipa kiviä taikka ei, mutta muun laisen tunkeutumisyrityksen se kyllä kestää. Jos saamme Poseidonin vasaman pelattua pois heiltä, olemme paljon vahvemmalla puolella. Meillä on niitä nyt yhdeksän.
- Puhuit viimeksi viidestä.?
- Huomasin liian suuria katveita ampumasektoreissa ja nyt ne on kohtuullisesti peitetty.
- Suuri vaara on edelleen noissa Kronoksen joukkojen katapulteissa, joiden avulla he, voivat ampua palavia ammuksia ja sytyttää puumuurimme ja Akropoliin rakennukset tuleen.
- Muurit on varustettu sammutusputkin mutta taloja tuskin voimme yhtä tehokkaasti suojella. Katoille voimme levittää metallilevyjä. Seinätkin voisi osittain saada suojattua. Sammutusveden määrää on lisättävä ja sen saatavuus varmistettava.
Ehdotan, että kaivamme kaivon mahdollisimman keskeiselle paikalle ja vedämme kupariputken joesta kaivoon. Pumppu on laitettava kaivoputken yläosaan Akropolille. Se ei ole lainkaan tehokkain sijoitus. Muuta ei voida, koska joen rannassa ei voi pitää miehistöä viholliselle alttiina ja osoittamassa elintärkeän putken sijainti. Pumpun imutehoa olisi jotenkin saatava lisättyä.
- Myös on syytä estää vettä palautumasta jokeen. Putken alapäässä on oltava venttiili, jolla se estyy.
- Hyvä. Ala miettiä pumpun rakennetta. Siinä olisi siis oltava voimakas imu.
- Tuli heti mieleen tällainen sylinteri, jossa olisi tiivis mäntä. Jos pumpussa ja putkessa on aluksi vettä, se pystyy saamaan aikaan tyhjiöimun joesta. Männän ja sylinterin venttiilit mahdollistavat sylinteriputkeen imeytyneen veden valumisen kaivoon tätä poistoputkea myöten samalla, kun mäntä imee uutta vettä joesta.
- Hyvä. Vie suunitelma sepille. Azlantit lähestyvät. Kaivanto putkea varten on tehtävä muualle, kuin salakäytävämme kohtaan. Kumpikaan ei saa paljastaa toista, jos ne löydetään.
Tiedätkö, onko sissijoukojen koulutus edennyt. Hefaistoksen johdolla upseeristomme on saanut koulutukseen ohjeet mutta en ole ehtinyt katsastamaan joukkoja.
- En myöskään minä ole ehtinyt tuohon puuttumaan. Käyn harjoitusleirillä ja kyselen Hefaistokselta asiaa.

Sissit harjoittelivat läheisillä kukkuloilla, jonkin matkaa Akropoliista. Sieltä oli myös hyvät tähystysmahdollisuudet, seurata mahdollisen vihollisen maajoukkojen saapumista.
- Mitä teette, kun azlantit alkavat lähestyä tuolta edellisen mäen takaa?
- Silloin alkaa olla jo myöhäistä tehdä mitään. Joutuisimme avotaisteluun, jossa olisimme heikoilla.
Mieheni sijoitetaan tuonne reitin varrelle. Tuon solan kautta on ainut jär­kevä yhteys joukkojen kulkea. Olemme siellä rinteillä heitä vastaanottamassa. Koko Akropoliin ympäröivä tasanko on hakattu paljaaksi puista mutta noilla mäenrinteillä kasvaa vielä sankkaa metsää. Se suojaa sissijoukkoja. Iskemme saattueeseen ja pakenemme.
Olemme myös kaivaneet muutamia ansakuoppia sopiville kohdin. Azlantit joutuvat etenemään varoen ensimmäisten pudottua kuoppiin. Vasamaa ei saada myöskään kiskottua kuoppien yli, ellei kuoppia täytetä.
Meillä on myös väijytyspaikkoja vuoristossa, kulkutien yläpuolella. Olemme sinne keränneet kiviä jotka vyörytämme sotilaskulkueen niskaan ja suljemme polun. Yritämme noissa väijytyksissä, tuhota ennen kaikkea vasaman ja siihen liittyvää materiaalia. Muualla, metsien ympäröimillä polun osin, teemme kuluttavia hyökkäyksiä.
Miehet jäävät kuutena ryhmänä, kolme molemmin puolin, sopivan etäisyyden päähän polusta. Kun pääjoukko on mennyt ohi, isketään joukkoon kolmessa eri kohdassa kulkuetta, jolloin se katkeaa pienempiin osiin. Iskemme pääjoukkoon kauempaa väijyksistä ja ärsytämme ne seuraamaan meitä. Pääjoukon mukana kulkee eniten azlantteja. Samaan aikaan isketään kulkueen keskivaiheille, jolloin jälkijoukko saadaan eroon pääjoukoista ja viimeistely tapahtuu kolmannen iskujoukon toimesta, joka katkaisee saattueen jälkipään. Siellä on usein huoltojoukkoja ja heidän vartioinaan on vain pieni joukko sotilaita. Pystymme helposti aiheuttamaan suurta vahinkoa ja mahdollisesti jopa saamaan jotain ryöstösaalista.
Nopean iskun joukoille olemme hankkineet hevosia, jotka ovat tottuneet hankalaan maastoon. Azlanttien hevoset juoksevat parhaiten kilparadoilla, joten niistä ei ole suurta vastusta maastossa. Suurikokoinen azlantti on lisäksi raskaampi hevoselle, kuin ateenalainen.
Kuten olet havainnut, miehillämme on kovetetusta kerrosnahasta tehty haarniska, pronssikypärät ja säärisuojustimet. Tuo varustus on melko kevyt verrattuna azlanttien, vankempiin rautahaarniskoihin. Miekat ja keihään, sekä nuolenkärjet ovat hiilellä kovetettua rautaa molemmilla osapuolilla. Toin tuon raudanvalmistusmenetelmän Ateenaan. Jouduin itse takomaan ensimmäiset miekat malliksi, siksi minua luullaan sepäksi. Ensimmäiset rautamiekkamme olivat raskaita ja katkesivat pronssimiekan iskuun. Nyt pronssimiekat katkeavat hiilletyn raudan iskuun. En tosin ole, joukkoineni, halukas mittelemään voimia huomattavasti isokokoisempien azlanttien kanssa mutta heillä on paljon palkkasotureita, joiden kanssa olemme tasaväkisempiä. Koitamme pelata azlantin gigantit ulos taistelusta muilla keinoilla.
- Millaisia keinoja sinulla on mielessä?
- Kerroin jo valehyökkäyksestä kärkijoukkoon. Silloin azlantit lähtevät harhautusryhmän perään maastoon, jonne heidät eksytetään tai johdatetaan ansaan. Sillä aikaa toiset joukkomme käyvät saattueen kimppuun.
- Entä jos maastoon lähetetäänkin palkkasoturit.
- Heille käy samoin mutta emme hyökkää kulkueen kimppuun, ennen kuin saamme azlantit hermostumaan keihäs ja nuolisateeseen ja irrottautumaan saattueesta.
- Kuulostaa hyvältä. Vien terveisesi Athenelle. Minun on tänään ehdittävä vielä satamakaupunkiin tutustumaan, miten laivastomme pärjää varustelussaan.

Atenan satamakaupunkiin Nionsoon on matkaa. Sain Ateenasta hevosen käyttööni. Se on hyvin säyseä ja hyvätapainen, vakuuttelivat hevosten hoitajat. Syytä ollakin. Olen hyvin harvoin ratsastanut ja silloinkin erinomaisesti koulutetuilla hevosilla. Rakkain niistä on Albionin suosikkiratsu, joka on kuljetellut minua milloin minnekin. Ohjauksesta se huolehti aivan omin päin.
Verkkaisesti ratsastaen mietin, miten Albion pärjää Azlanilla. Kronos ei ole ilmeisimmin vaivautunut mukaan masinoimalleen sotaretkelle. Ei senkään vuoksi, että valloitusretken on pääasiassa suunnitellut Azlanin kapinakenraalit, Prometeuksen johdolla.
Kuninkaalle uskollisia joukkoja on varmasti jätetty rittävästi kuningashuonetta puolustamaan. Kronos on kiusallisen tietoinen, että oikea kruununperijä piileskelee hänen valtakunnassaan ja saattaa iskeä, silloin, kun suurimmat osat sotajoukoista on Eiroksen mattereella. Palkkasotilaita on haalittu paljon myös muista mantereen maista mutta ydinjoukot, jotka kenraalikunta on itse kouluttanut ja joihin se luottaa, on nyt upseereina sotaretkellä. Ajatusteni saattelemana olen saapunut satamaan. Lippulaiva näyttää olevan laiturissa, joka tarkoittaa, että laivaston päällikkö lienee tavattavissa jossain sataman kuppiloista.

- Terveyttä herra amiraali.
- Terveyttä. Mikä suo minulle kunnian kohdata Athenen miekkakäsi?
- Olen vain hänen pikkutillinsä ja sekin on kilven puolelta.
- Kenraaleita ei vaatimattomuus kaunista.
- Onnekseni en ole kenraali. Tulin tiedustelemaan vointianne.
- Voinnissani ei ole moittimista. Oletko kuullut muita uutisia kuin minä? Onko mantereen kautta kuulunut sotaretken kaikuja.
- Luulen, että olemme aika saman tiedon varassa. Saatatte mereltä kuulla paljon tuorempiakin tuulia. Joko Tarabi on valloitettu?
- Tarabi kesti paljon oletettua kauemmin. Suurin viivyttäjä oli Azlanin oma kokematon joukko ja ongelmat vasaman kanssa.
Tarabin muurit kuitenkin murtuivat alkaneena keväänä ja kuningas telotettiin kansansa silmien edessä erittäin raa-alla tavalla. Prometeus lähetti hänen päänsä Kronokselle. Se ei kuulosta kovinkaan sivistyneeltä ja suuren kulttuurivaltion kenraalin toimelta. Tarabin upseerit joutuivat kahleisiin ja Azlanin kaivoksille, muu niskuroiva väestö seuranaan. Sotilaat pakkovärvättiin Kronoksen joukkoihin.
- Siitä on, kauanko?
- Tieto kulkee tänne viidettä auringonkiertoa.
- Nyt alkaa joukkojen vyörytys molempia Kaksoismeren rantoja myöten, meritse ja maitse.
- Tännepäin ovat matkalla mutta välissä on vielä runsas joukko muita kaupunkeja, emmekä tiedä niiden puolustautumiskyvystä tai tahdosta.
- Sen mukaan mitä olen kuullut, niistä tuskin on suuremmaksi hidasteeksi.
- Totta. Olen laskeskellut, että jos asiat menevät ajatusteni mukaan, laivaston ensimmäiset alukset saapuvat jalopeuran puoleiselle kaksoismerelle noin kahdessa, kolmessa kuun­kierrossa. Siihen mennessä vien alukseni merenkurkun saaristoon, jossa kohtaan Azlanin laivat ensimmäistä kertaa. Toivottavasti saan valtaosan pois pelistä siellä.
Saan joistakin merirosvoheimoista apua Azlanin laivojen ryöstelyyn. He olivat vallan innokkaita kuullessaan, että kaikella hyvällä lastattuja aluksia oli saapumassa heidän ulottuvilleen ja ryöstölle oli oikein Ateenan laivaston lupa.
- Piruparat
- Jaa kummat?
Koitan vaurioittaa Kronoksen laivoja kaikissa tapauksissa mahdollisimman paljon. Olen laskenut teräviä kivenjärkäleitä kaventamaan entisestään kapeita salmia. Navigoijan on oltava erittäin tietoinen, mistä turvallinen reitti kulkee. Huonot tuuliolosuhteet saattavat viedä laivat karille, vaikka karikoiden sijainnin tietäisikin. Toinen saarten muodostama kapeikko on Ateenan ja Aegyptuksen maan välillä, kuten hyvin Kaksoismerta matkanneena tiedät. Siinä on sen verran enemmän vettä, että mikään muu sabotaasi ei onnistu, mutta voimme sijoittaa savuavia nuotioita rannoille, tuulen yläpuolelle. Samalla tavoin, kuin mitä merirosvot tekevät noissa salmissa. Ehkä pääsemme myös siinä eroon muutamasta azlanttien laivasta. Merirosvot avustavat mielellään sielläkin. Saavatpa revanssin useista hävityistä taisteluista meidän kanssamme ja palkan vaivastaan.
- Huoltoaluksista tulee rosvoille yltäkylläisyyden kaivos.
- Se on tietysti huonokin asia. Siis tässä nimenomaisessa tapauksessa huono asia, sillä nälkäinen rosvo olisi vaarallisempi kuin kylläinen.
- Jos synnytätte savua kapeikkoihin, voisitte myös sytyttää lautoilla ajelehtivia savuavia nuotioita. Kronoksen kapteenit ja navigoijat olisivat sen jälkeen täysin hukassa suunnasta. Luultavasti paeten nuotioita, jotka luulee olevan rannoilla ja ajautuen, parhaassa tapauksessa, karikkoiseen vastarantaan.
- Kaikki on mahdollista tietysti ja kannattaa kokeilla. Sopivissa kohdin kenties. Ainakin kaikki satamaan ohjaavat merkit sijoittelemme uudelleen luovalla tavalla. Omat laivat tietävät uuden systeemin.
- Kronoksen laivojen maihinnousu, ylimalkaan, pitää tehdä vaikeaksi jollei sitä pystytä kokonaan estämään. Maajoukot saavat tulla siinä apuun.
- Meidät on siinä vaiheessa jo todennäköisesti upotettu.
- Toivoaksemme ei kuitenkaan.

Azlanin joukoilla meni hieman oletettua enemmän aikaa Kaksoismeren rannikkokaupunkien valtaamiseen. Miehiä alkoi painaa jo sotaväsymys, vaikka suurempiin taisteluihin eivät kaupunkivaltiot ryhtyneetkään. Marssi maata myöten on erittäin vaivaloista ja uuvuttavaa. Vuoristotaipaleita oli useammassa kohtaa ja raskas Poseidonin vasama oli kivenä kengässä. Sitä ei uskallettu laivata, merirosvoja vilisevällä Kaksoismerellä.

Kuulin myöhemmin, että Etrussa, truskettien kansa, oudoissa asuintorneissaan ja vuorenlaella sijaitsevine kaupunkeineen, oli Kronoiksen joukoille harmillinen haitta. Kaupungit olivat usein pääsemättömissä, rotkojen ympäröimillä vuorten huipuilla. Kaupungin keskustan erotti muusta maailmasta toisinaan vain yksi ainut köysisilta pohjattoman rotkon yli. Silta saatiin helposti irrotettua ja kiskottua pois vihollisjoukkojen edestä. Sen jälkeen ei ollut enää mitään järkeä ampua nuolia tai linkokiviä, vasamasta puhumattakaan. Kaupunkia ei oltaisi päästy ryöstelemään, vaikka joka ikinen, vastahankainen asukas olisi saatu surmattua.
Trusketit olivat myös erinomaisia taistelijoita vuorilla ja he kuluttivat runsaasti Kronoksen joukkoja. Jopa niin raskaasti, että Prometheus luopui kaupunkien valtaamisesta. Jälkeenpäin he levitivät tietoa, etteivät edes olleet aikoneet truskettikaupunkeja vallata. Tämä oli hyvä viesti Ateenalle. Azlantit eivät olleet voittamattomia.

Olen ilta-auringon laskiessa, saapumassa jälleen Ateenan porteille. Kansan kiireet olivat alkaneet hiljentyä ja asuntoihin syttyi valo, yksi toisensa jälkeen. Mikä idyllinen rauha. Miten mikään mahti maailmassa voisi kokea minkäänlaista voitonriemua, järkyttämällä tätä rauhantahtoista kansaa sotakoneillaan.
Köllähdän Sisnarin viereen umpiväsyneenä. Sisnar kietoutuu ympärilleni ja nukahdan hänen tuoksuvaan syliinsä.