KRONOKSEN STRATEGIA

Kolme vanhaa naista tunkeutuu pihalle aidan raosta. Ihmettelen, kuinka he siitä oikein mahtuivatkaan... Sanon, että tämä on yksityisaluetta. Naiset eivät välitä puheistani vaan jatkavat kulkuaan ja työntävät minut syrjään. Melkein kaadun.
Joku sanoo, että minun ei tulisi välittää niistä.
Minua harmittaa. Jos tietäisin mistä he ovat... keitä he ovat... tai edes miksi he haluavat kulkea juuri tästä... näen heistä enää selät... ne ovat karvaiset... ne kasvavat pitkää karvaa... minua puistattaa...

Ehdin sopivasti sotkemaan makuusijani aamun valjetessa ja aamurukousten kaikuessa pyhässä lehdossa. Kävelen ylipapin asumukselle ja kolkutan oveen.

- Astu matalaan majaani Allon.
- Mistä arvasit tuloni?
- Olen nähnyt sen verran elämää, että osaan arvata, koska vieras haluaa lähteä takaisin kotiseudulleen. Taidat jo ikävöidä Aegyptuksen maahan? Olet ilmeisesti saavuttanut ne asiat, joita varten olet Azlanille saapunut?
- Totta. Käyn tänään selvittämässä seuraavia lähteviä kauppa-aluksia Gadeirokseen.
- Muista lupauksesi niiden vanhojen kirjoitusten suhteen. Odotan mielenkiinnolla tutkimuksesi tuloksia. Näin olemuksestasi, että jotain olet jo saanut selville, mutta et halua kaikkea vielä kertoa?
- Tulos oli niin intuitiivinen, että en vielä usko itsekään siihen, joten en halua antaa tarpeetonta toivoa kenellekään. Kaikista vähiten teille, jonka tietämystä arvostan. Ymmärrän myös, että te haluatte olla se henkilö, joka määrittelee, mitä tietoa ja kenelle, näistä kirjoituksista voi koskaan luovuttaa?
- Ymmärrät oikein. Työsi on ollut laadukasta tähän asti ja toivon sen sellaisena jatkuvan. Vannotan sinulle Poseidonin valan kautta, muistamaan nämä lupauksesi.
- Sen vannon.

Matkalla satamaan, törmään kiven eläväksitekijä Innoon. Hän istuu viinituvan aurinkoisessa katupöydässä viiniruukku edessään. Laivani lähtöön on niukalti aikaa. Vaikka haluaisin kuumeisesti puristaa hänen isoa lämmintä kouraansa, toivon hartaasti, että hän ei minua huomaa tai tunnista. Toiveeni on kuitenkin turha. Inno ryntää pöydästä, nostaa minut vankoin käsivarsin ilmaan ja huutaa, niin että kaupunki raikaa.
- Allon, ystäväni. Yritit livistää ohitseni katalasti! Sellainen ei käy. Tarjoan sinulle ruukun parasta viiniä mitä tästä kurjasta viinituvasta löytyy. Sinun on kerrottava oitis minulle, mikä on sinut saanut liittymään Aegyptuksen maan veljeskuntaan ja mitä kaikkea muuta hulluutta elämääsi kuuluu?
- Entä itse? Sinunhan piti asua maaseudulla?
- Elämäni on nyt aivan toisella laidalla, kuin silloin aikoinaan. Et arvaakkaan. Olemme Aekoksen kanssa liikekumppanit. Aekos piirtää rikkaille taloja ja minä koristelen ne. Työmäärä on paisunut niin, että olen joutunut palkkaamaan apupoikia ateljeeriini ja ulkotöihin. Ja olen muuten ostanut itselleni sen vanhan atljeeritaloni, kuten viisaasti ennustit silloin aikoinaan. Pelastauduin tänne kulttuurin sydämeen vaimoni kanssa. Ai niin... nain sen taloudenhoitajasi. Tulee edullisemmaksi. Harmillista vain on, että hän kiertää perässäni sulkemassa tilejä Atlaankaupungin viinitupiin. Kohta saatamme, huonolla onnella, nähdä hänet myös täällä.

Minun on heti kerrottava sinulle kaupunkimme hunajaisin juoru.
Ystävämme Aekos on sen pyhää ydintä. Hän on armoton naistenmies ja oli sulkeutunut erään rikkaan kauppiaan vaimon kanssa heidän makuuhuoneeseensa. Kauppias sattui, ikävällä tavalla, saapumaan liian varhain kotiin ja miltei yllätti sydänkäpyset vuoteestaan. Aekos ehti luikahtaa alastomana makuuhuoneen parvekkeelle ja sieltä roikkumaan viiniköynnökseen parvekkeen alle. Kelvoton viiniköynnös katkesi ja Aekos pudota mätkähti kadulle viinirypäleiden sataessa ympärilleen. Sitten hän... et varmaan usko... viiniry­päletertut korviensa takana, nakuna, luikki kaupungin halki kotiin. Yleisöllä oli ollut hauskaa. Aekosta olen sen koommin kutsunut itse viininjumalaksi.
Ikäväksemme kauppias oli hyvä asiakkaamme. Minusta saavutettu huvi oli kuitenkin, kaikin puolin, asiakkaan menetyksen arvoista.
- Kerro Aekokselle rakkaimmat terveiseni ja varoita viinin vaaroista puo­lestani. Nyt minun on kiirehdittävä laivaan.
Inno puristaa vielä lähtötervehdyksenään minut miltei hengiltä.

Saavun viivytyksestä huolimatta riittävissä ajoin satamaan. Tarkastuksia on tehostettu myös lähtevään liikenteeseen.
Minut pysäytetään kaupunginvartijan tarkastusta varten. Avaan matkanyyttini vartijan jalkoihin. Hän potkaisee kerran nyyttiä ja käskee kerätä sen pois. Sitten hän riisuttaa viittani ja tunnustelee koko ruumiin alusmekon läpi. Pidän koko ajan tiukasti matkasauvaa kädessä. Siihen hän ei näytä kiinnittävän mitään huomiota. Vartioston suunnalta kuuluu kuitenkin tiukka käsky, tuoda minut lähempään tarkastukseen.

- Matkakirja! ... Aegyptuksen maan pappi?
- Näin on minut vihitty, herra kenraali. Tunnistan edessäni seisovan henkilön itse Prometeukseksi, Azlanin sotavoimien komentajaksi. Mitä ihmettä maan korkea-arvoisin upseeri tekee sataman vartiostossa? Mikä häntä kiinnostaa Aegyptuksen maan papissa?
- Näytähän minulle matkasauvasi. Prometeus avaa matkasauvan nupin. - Mitä arkkeja piiloittelet mukanasi Azlanilta? Oletko Aegyptuksen agentti?
- Herra kenraali saattaa lukea päällimmäisestä paperista Poseidonin, ylimmän papin sinetillä varmistetun vakuutuksen, että asiakirjat ovat tutkimusaineistoa ja jokainen arkki on todistettuna luovutettu tutkimuskäyttöön minulle ja Aegyptuksen maan papistolle.
- Mitä harakanvarpaita. Roskaa. Viekää typerät paperinne.
Prometeus ei itse vaivaudu tutkimaan matkanyyttiäni, josta olisi löytynyt pari kourallista Poseidonin salaman tuliainetta jauhopusseissa.

Satamassa saan kuulla, että joltakin alukselta oli pidätetty hetki sitten Tarabin vakooja, jota Prometeus oli henkilökohtaisesti halunnut kuulustella. Kenties, saadakseen hänet taivutettua kaksoisagentiksi, palvelemaan Azlania.Miesparka telotettiin raa-asti siihen torille. Kenraalille on annettu oikeus pikaoikeudenkäyntiin. Tämä enteilee vahvasti sotatilalakia, joka ohittaa myös uuden kuninkaan tahdon. Prometeus on nyt laki ja sen kautta käytännössä kuningas.

Laiva Gadeirokseen tekee lähtöä. Lastaajat juoksevat lastaussiltaa edes takaisin. Käyn tiedustelemassa kapteenilta mahdollisuudesta päästä mukaan. Se onnistuu, koska muita matkustajia ei ole juurikaan ilmoittautunut. Sovimme hinnasta ja kannan pienen matkanyssäkkäni alukseen. Yritän löytää mahdollisimman rauhallista nurkkaa, poissa lastaajien jaloista.
Kuka se sieltä juokseekaan, kohta minun jäljissäni laakonkia? Vanha matkakumppanini korukauppias.

- Terveyttä!
- Samoin. Oliko matkasi onnistunut? Saitko mitä hait?
- Suurin piirtein. Onko sinulla minulle mitään uutisia ystäväni?
- Ehkä ei juuri mitään uutta. Kaikki tiedot mahdollisesta liikekannallepanosta on pyritty pitämään sotilasjohdon piirissä. Sotilaat eivät tiedä enempää kuin mekään.
- Ymmärrettävää. Täytyy luottaa siihen, että mitään ei tapahdu ennen seuraavan sadekauden loppua ja maan kuivumista.
- Sittenkin tulee kulumaan jonkin aikaa, kunnes sotavoimat saadaan siirrettyä mantereelle ja miten sotatoimi sitten tuleekaan edistymään? Sen verran olen saanut urkittua, että ainakaan Oseanoksen meren puoleisilla rannikko­alueilla ei aiota ryhtyä vastarintaan, Tarabista lukuun ottamatta. Pelko on niillä nurkin sen verran suuri.
- Se tarkoittaa nopeaa etenemistä.
- Mikä taas sitten on nopeaa etenemistä? Jos maata kuljetaan, se on hidasta sellaisella kalustolla. Voit verrata siihen kulkuamme härkävankkureissa Kaksois­meren rannikolle. Yhtään nopeammin ei raskas kalusto liiku kehnoilla teillä.
- Valtaosa matkaa suoritetaan meritse, kuten itse sen teemme. Sotalaivojen vetäminen kannaksen yli on hidasta.
- Sotavoimilla on kuitenkin tarkoitus miehittää matkan varrella kaupunkeja, joten he joutuvat rantautumaan erittäin tiuhaan.
- Jos laskee matka-aikaa Kaksoismeren yli Aegyptuksen maahan, se vie pelkkänä laivamatkana noin neljä - viisi päivää hyvällä säällä. Jos merkittäviä rannikkokaupunkivaltioita on molemmin puolin kaksoismerta noin 40 ja matkalla poiketaan jokaisessa kaupungissa. Kaksi eri laivuetta, toinen toista rantaa kiertäen. voisi laskea, että jopa per antautunut kaupunki aikaa menisi aina muutaman päivää, koska paikan päällä olisi tehtävä hallinnonmuutostoimenpiteitä. Nimityksiä ja muuta sellaista. Tämä olisi noilla eväillä jo pikamarssi, eikä sallisi ongelmia. Saisimme yhteensä noin yhden kuunkierron verran kulumaan näillä oletuksilla, ennen kuin sotajoukot kolistelisivat Aegyptuksen kaupunginportteja.
- Neljässä päivässä saisimme tiedon, koska sotajoukot ovat nousseet maihin Gadeiroksessa ja sen jälkeen loppuaika olisi vastaanoton valmistelua, olipa se sitten minkälainen hyvänsä. Olen saanut tietoa, että Aegyptuksen maa ei asettuisi vastarintaan.
- Uskon myös, että Azlanin airuet kiertävät levittämässä etukäteistietoa, antautumisen edullisuudesta. Maan agentit ovat jo vuosikausia tehneet val­mistelevaa myyräntyötä kaupunkivaltioiden hallinnoissa. Kulta voitelee viran­omaiset liukkaiksi vaihtamaan hallintoa. Kun kuninkaan taustalta hupenee tuki kypsyy myös kuningas myymään kaupunkinsa.

Keskustellessamme, alus irtaantuu laiturista ja lähtee soutajien voimin solumaan pitkää, mereen vievää kanavaa.

- Tätä satamaratkaisua olen aina ihaillut. Kanava saadaan suljettua nousu ja laskuvesien aikaan sulkuportein. Laivat voivat lähteä lähes kaikkien kuunvaiheiden aikaan. Portteja avataan ja suljetaan vedenpinnan säätelemiseksi. Aina on riittävästi vettä aluksen kulkea. Helpointa on tehdä matkaa myötävirtaan, eli tulla satamaan nousuveden mukana ja lähteä laskuveden mukana.
- Tiedätkö, että Kronos on suunnitellut Kaksoismeren patokannaksen puhkaisemista?
- Sillä saattaisi olla arvaamattomat vaikutukset Kaksoismeren pinnankorkeuteen. Jos olen oikein ymmärtänyt sen vedenpinta on nyt matalammalla kuin Oseanoksen. Kun kanava puhkaistaan, jää useita rannikkokaupunkeja veden alle.
- Toivotaan, että kannas saa jäädä puhkaisematta, tai että siihen asennetaan sulkuportteja virtaumaa hallitsemaan, kuten tässä Atlaksen kaupungin satamassa.
- Tarabin kaupunki on ollut iso haitta Azlanin merivallalle. Se verottaa raskaalla kädellä kannaksen ylittäviä aluksia. Se perii kiskurivuokria häristään ja laveteista, joilla laivat hinataan kannaksen yli. Tarbin rakensi padon ja täytti kannaksen aikoinaan elinkeinokseen. Kanava oli ollut vaikea huoltaa ja ylläpitää mutta helppo valloittaa ja sabotoida merivaltioiden toimesta. Näin oli sen historian aikana usein tapahtunut. Puiset patoportit olivat laivamatojen ruokaa ja ne oli uusittava lyhyin väliajoin.
Kannas työllistää useampia tarabilaisia. Samoin kauttakulku maakannasta pitkin on verotettavaa tuloa Tarabille. Olihan tietysti kanavakin.
- Tarabin on valtauslistalla ensimmäisenä. Luuletko, että se antautuisi?
- Tuskimpa hyvää liiketoimintaa annetaan noin vain vallottajalle. Se hidastaisi vain jonkin verran matkantekoa mutta ilmeisesti azlantit joutuisivat jo siellä käyttämään Poseidonin vasamaa. Saisimme kuulla kertomuksia sen tuhovoimasta. Kaupunkia on hankala valloittaa mereltä, sen verran vankasti se on linnoitettu.
- Mistä olet kuullut vasamasta?
- Tietoa levitetään ympäri Kaksoismerta pelotteeksi. Olen myös kuullut sotilaiden kertomuksista, että laiva sopii kehnosti Poseidonin vasaman alustaksi. Nykyisten alusten rakenteet eivät kestä aseen vastavoimia.
Sotajoukot nousevat maihin sillanpääasemassaan Gadeiroksessa ja marssivat Tarabin porteille maitse.
- Montako päivää kuvittelisit tuohon manööveriin kuluvan?
- Vähintään viisi päivää, vaikka kaupungin valtaus etenenisi isommitta ongelmitta.